Viini poikkeaa monista muista juomista ja elintarvikkeista siinä, että viini on aika hyvin säilyvää ja sen maku voi parantua ikääntymisen myötä. Viinin varastointi ei ole vaikeaa, kunhan viiniä säilytetään oikein. On hyvä kuitenkin muistaa, että kaikkien viinien maku ei parane varastoinnilla.

Säilyvyys

Suurin osa miedoista viineistä on tarkoitettu nuorina juotaviksi, ja ne säilyvät juomakelpoisina muutamasta kuukaudesta pariin vuoteen.

Roseeviini on yleensä parhaimmillaan tuoreena ja hedelmäisenä, mieluiten edelliseltä satovuodelta. Edullisenhintainen kuohuviini on parasta hankkia erikseen kutakin käyttötarkoitusta varten, sillä nämä viinit eivät yleensä säily yhtä vuotta pitempään.

Avatussa pullossa miedot viinit säilyvät vain muutamia päiviä, väkevät viinit muutamia viikkoja. Mitä kehittyneempää viini on, sitä nopeammin sen tuoksu ja maku kärsivät ilman vaikutuksesta. Marja- ja hedelmäliköörejä tai muna- ja kermaliköörejä ei pidä säilyttää yli yhtä vuotta.

Mietojen viinien yleisvaraston sopiva lämpötila on 10–15 °C. Lämpimässä varastossa viinin kehitys nopeutuu. Liian viileässä viini ei pääse kehittymään, ja siihen saattaa muodostua sakkaa tai viinikiveä. Luonnonkorkilla suljetut viinit säilytetään makuuasennossa. Juomien säilytyspaikan tulee olla pimeä, tasalämpöinen ja kosteuspitoisuuden mielellään 55–70 %.

Oluen maku ei enää parane pullossa, joten sitä ei kannata ostaa pitkäaikaiseen säilytykseen. Viileässä olutta voi säilyttää pari kuukautta, mutta lämpimässä paikassa sen maku heikkenee nopeasti.

Varastointi

Jotkut viinit kestävät pidempiaikaista varastointia, ja jopa hyötyvät kypsytyksestä.

Punaviinit säilyvät keskimäärin paremmin kuin valkoviinit – poikkeuksena ovat hyvin makeat valkoviinit, jotka saattavat säilyä hyvinä vuosikymmeniä. Samppanjaa, toisin kuin normaalia kuohuviiniä, voi varastoida, ja vuosikertasamppanjoita jopa kypsyttää. Väkevistä viineistä erityisesti portviini säilyy hyvin, ja vuosikertaportviini on kypsytettävä viini.

Tummista rypäleistä yleisimpiä varastointia kestäviä lajikkeita ovat Cabernet Sauvignon, Pinot Noir, Syrah, Nebbiolo, Sangiovese ja Tempranillo. Kuivien valkoviinien lajikkeista kypsytykseen sopivat erityisesti Chardonnay ja Riesling.

Saman viinin eri vuosikerrat kehittyvät eri tavalla. Kypsytykseen kannattaa valita hyvien vuosikertojen viinejä vaikkapa vuosikertataulukoita tarkastelemalla.

Huipputarhojen tai arvostettujen tuottajien nimet löytyvät useimmiten kypsytykseen sopivien viinien etiketeistä. Korkea hinta kertoo aika usein, että viiniä voi säilyttää pitkään.

Runsaasti tanniinia sisältävät viinit, esim. laadukkaat bordeauxviinit, hyötyvät kypsyttämisestä. Korkean happopitoisuuden omaavat viinit – kuten parhaat saksalaiset rieslingviinit – ovat usein liian teräviä nuorina, mutta ikääntymisen myötä pyöristyvät miellyttäviksi. Makeissa valkoviineissä sokeri on viinin säilymistä edistävä tekijä.

Varastointilämpötilat
.	.
Väkevät alkoholijuomat	viileä huoneen lämpö
Miedot liköörit	10–15 astetta
Väkevät viinit	10–15 astetta
Punaviinit	10–15 astetta
Rosee-, valko-, kuohuviinit, long drinkit	7–10 astetta
Alkoholittomat	7–10 astetta
Olut	5–8 astetta