
Arjen ja juhlan myymälä Orivedellä
Oriveden Alkon myyjä Miia Kivelä väläyttää iloisen hymyn ja huikkaa ”Hei Pirkko!” sisään astuvalle asiakkaalle. Täällä ei kursailla turhia: asiakkaista osa on tuttuja jo pitkän ajan takaa.
”Sekä Orivesi että saman alueen Kangasalan myymälä ovat tosi lämminhenkisiä myymälöitä, sellaisia oman kylän paikkoja, joissa tavataan samalla reissulla tuttuja ja vaihdetaan kuulumisia. Ja henkilöstö on täällä sellaisia oman työpisteen don corleoneja, kaikki kyläläiset tuntevat heidät”, palvelupäällikkö Sanna-Leena Westman naurahtaa.
Ja kun asiakkaat tulevat tutuksi, se näkyy myös palvelussa.
”Kun on pienempi paikka, palvelu on täällä usein aika henkilökohtaista. Asiakkaat muistavat hyvin ja palautetta saa herkästi”, myyjä Juuso Kojo kertoo.
”Täällä saa myös itse olla asiakaspalvelutyössä vähän rempseämpi kuin ehkä isomman kaupungin Alkoissa. Saa heittää vitsiä ja jutella ihmisten kanssa”, Miia jatkaa.
Tuliaiskulttuuria ja riistaa
Pienellä paikkakunnalla asiakaskunnassa näkyy koko elämän kirjo. On vasta täysi-ikään tulleita, jotka haluavat juomasuosituksia, on nuoria miehiä, jotka haluavat laittaa ruokaa tyttöystävälle, on vanhuksia, joille kauppareissu tapasi olla myös sosiaalinen tapahtuma. Riistan kanssa juotavia viinejä etsitään paljon, sillä hirveä, jänistä ja peuraa on pöydässä usein myös metsästyskauden ulkopuolella.
”Kaupungeissa on jo itsessään hieno juttu, jos on riistaa lautasella. Mutta täällä on paljon ihmisiä, joilla on hirvenlihaa pakastin täynnä pitkin vuotta. He toivovat vinkkejä siitä, miten näihin ruokiin saadaan esimerkiksi vieraita varten vielä vähän jotain uutta sävyä”, Juuso ja Miia kertovat.
Riistan kaveriksi halutaan erilaisia viinejä tai ruokaoluita, ja monesti myös ruoanlaitossa käytettäviä viinejä kysellään.
”Muuan rouva kertoi aikovansa kokata janssonin kiusausta. Meidän työntekijämme ehdotti hänelle, että kokeilepa laittaa olutta kiusauksen joukkoon. Asiakas oli ollut vähän ennakkoluuloinen, mutta oli palannut jälkikäteen kiittämään: olut oli kuulemma antanut tosi hyvän maun kiusaukselle”, Miia juttelee.
Juttu jatkuu kuvien jälkeen.
Ravintola Vallesmanni
Keskustie 26
Hyvää ruokaa, loistavat lounaat. Pyörittää myös pito- ja juhlapalveluita Orivedellä, olipa tilaisuus sitten iso tai pieni – kaikki onnistuu.
Paltanmäen kotiseutumuseo
Museotie 2 A
Millaista oli Orivedellä 1800-luvulta 1900-luvun puoliväliin? Kotiseutumuseon alueelta löytyy muun muassa asuinrakennuksia, aittoja ja tuulimylly. Talvi- ja jatkosodan veteraanien muistoksi on alueelle rakennettu myös perinnekorsu.
Siitaman kylä- ja kirkkoveneseura
Siitamalta löytyy kaksi vanhaa, kunnostettua kirkkovenettä. Siitaman nuorisoseura vuokraa myös Pikku-Vittasen leirisaarta.
Siikajärven retkeilyreitti
13 kilometriä Orivedeltä Ruojärven suuntaan,
Hienoja järvi- ja kalliomaisemia. Eikä ole tungosta!
Kesällä on tavannut kuhista
Kesä on perinteisesti tuonut mukanaan mökkiläiset. Moni asuu Orivedellä koko kesän, osa käy vuokramökillä lomailemassa vain hetken. Tänä keväänä mökkiläiset ovat tulleet tavanomaista aiemmin: moni kiiruhti vapaa-ajan asunnolle ennen Uudenmaan koronasulkua maalis–huhtikuun vaihteessa ja samalla täydennettiin myös mökin juomavarastoja.
”Asiasta ei syntynyt Orivedellä tai meillä myymälässä sen kummempaa hulabaloota”, Sanna-Leena kuittaa.
”Normaalioloissa mökkiläiset sanovat keskittävänsä mieluusti ostoksensa meille sen sijaan, että ostaisivat juomat jo kaupungista ennen lähtöä. Moni on sanonut, että täällä on kiva asioida ja meillä on hyvä valikoima”, Juuso sanoo.
Mökeille ja veneille halutaan viinilaatikoita ja särkymättömiä pakkauksia, kesäisiin saunailtoihin kuuluvat lonkerot ja erikoisoluet. Ruokapöytään kaivataan kalan ja rapujen seuraksi valkoviinejä. Ja välillä haetaan väkeviä – joita saatetaankin tarvita johonkin ihan muuhun kuin ruokaryypyksi.
”Orivesi on taide- ja käsityöaluetta, täältä löytyy paljon pieniä ateljeita eri alojen tekijöille. Meiltä on haettu esimerkiksi riittävän vahvaa alkoholia maalaustarvikkeiden puhdistamiseen sekä 60-prosenttista alkoholia kuusenkerkkäjuoman uuttamiseen”, Miia kertoo.
Juttu jatkuu kuvien jälkeen.