Näin järjestät onnistuneen oluenmaistelun
Olutmaistelu eli olutpruuvi on mainio tapa oppia uutta oluista. Vinkkiemme avulla oman maistelutilaisuuden järjestäminen on helppoa.
Oluiden maistelu ja vertailu keskenään avaa aistit löytämään eroja niiden välillä. Pruuvaaminen on sitä paitsi hauskaa ajanvietettä, jossa havaintoja on mukava pohtia yhdessä. Ja mikä parasta oluenmaistelussa ei ole oikeita tai vääriä vastauksia.
Olutmaistelu onnistuu pienelläkin porukalla, sillä oluet myydään suhteellisen pienissä pulloissa ja niissä on vähemmän alkoholia kuin esimerkiksi viineissä. Kustannuskaan ei nouse taivaisiin.
Oluttyypit tai vaikka humalat tutuiksi
Kotipruuviin kannattaa valita 3–6 olutta. Kolmesta alkaa löytyä eroja, kuutta useampi taas saattaa jo sekoittaa aisteja.
Teeman voi virittää monella tapaa. Aloittelijalle sopii eri oluttyyppeihin tutustuminen, hifistelijä haluaa ehkä perehtyä eri humalalajikkeiden eroihin.
Ideoita olutpruuvin teemoiksi:
-
Eri oluttyyppien vertailu – poimi pruuviin esimerkiksi lager, vehnäolut, ale, stout tai porter sekä erikoisuutena vaikka sour ale.
-
Yksi oluttyyppi eri maista – vertaa esimerkiksi lageria Saksasta ja Tšekistä sekä yllättävämmin vaikka Japanista tai Thaimaasta. Vaihtoehtoisesti aiheeksi sopivat esimerkiksi eri maiden portterit, vehnäoluet tai monet muut oluttyypit.
-
Yhden maan oluterikoisuudet – maistele vaikka belgialaisia trappistioluita.
-
Perinteiset oluttyypin edustajat vastaan modernit haastajat – vertaa pruuvissa esimerkiksi perinteistä britti-IPAa käsityöpanimon amerikkalaiseen IPAan.
-
Humalalajikkeet – poimi maisteluun yhden lajikkeen ”single hops” -oluita, esimerkiksi eri lajikkeilla humaloituja IPA-tyypin edustajia.
Sokko, puolisokko vai avoin olutmaistelu?
Aistit ovat pruuvissa herkimmillään, jos maistajat eivät tiedä, mitä kussakin lasissa on. Järjestäjä voikin kaataa oluet, kun muut eivät ole näkemässä.
Eri tilanteisiin sopivat erilaiset järjestelyt:
-
Avoimessa pruuvissa kaikki tietävät, mitä laseissa on. Se toimii muun muassa, kun tutustutaan eri oluttyyleihin.
-
Puolisokossa osallistujat tietävät oluet mutta eivät niiden järjestystä laseissa. Tämä on paikallaan esimerkiksi, kun vertaillaan perinteisiä oluita niiden moderneihin haastajiin tai tutkaillaan eri humalalajikkeiden aromeja.
-
Sokkopruuvissa oluista ei anneta mitään tietoja ennen maistamista. Se voi olla hauska kisa, jossa arvuutellaan vaikkapa oluiden tyyppejä.
Mitä oluista havainnoidaan?
Oluiden pruuvaaminen koostuu samoista elementeistä kuin muidenkin juomien: ulkonäkö, tuoksu ja maku.
Ensin kannattaa tarkastella oluen värisävyä ja kirkkautta. Onko olut tumma vai vaalea? Onko se suodatettu vai suodattamaton? Kuinka paljon se vaahtoaa?
Tuoksussa havainnoidaan oluen aromien luonnetta ja runsautta. Onko humalointi antanut yrttisiä tai hedelmäisiä piirteitä? Millaisina maltaat tuntuvat, onko esimerkiksi tummassa stoutissa suklaisia tai kahvisia sävyjä? Entä onko mukana hiivan antamia vivahteita?
Maun kohdalla kannattaa pohtia oluen täyteläisyyttä, humaloinnin astetta ja alkoholin tuntua. Entä millaisen suutuntuman maltaat antavat, onko maku kuiva vai onko siinä makeutta?
Lopuksi voi vetää johtopäätöksiä esimerkiksi siitä, miten tasapainoiselta olut vaikuttaa kokonaisuutena. Onko se tyypillinen tyylinsä edustaja? Millaiseen käyttöyhteyteen olut sopii parhaiten?
Vinkki! Lataa ja tulosta tästä valmis olutpruuvipohja, johon voit kirjata ylös maisteltavat juomat ja muistiinpanot niistä.
Olutpruuvin perustarpeet: lasit ja avaaja
Maistelussa toimii parhaiten tulppaaninmallinen yleislasi.
Oluiden pruuvaaminen ei vaadi monimutkaista välineistöä. Tarpeistoksi riittävät pullonavaaja sekä yhtä monta lasia kuin oluitakin on. Kunkin maistelijan lasien on hyvä olla keskenään samanlaisia, mutta vieruskaverille voi kattaa erilaisen rivistön sen mukaan, mitä lasikaapista löytyy.
Oluttyypeillä on omat tyypilliset lasinsa, mutta maistelussa toimii parhaiten tulppaaninmallinen yleislasi. Kotioloissa valko- tai punaviinilasi käy hyvin. Kuperassa lasissa aromit pääsevät kehittymään ja löytävät parhaiten tiensä nenään.
Pöytään kannattaa kattaa lisäksi vettä, jolla suun voi puhdistaa eri oluiden välillä.
Olutpruuvissa riittää muutama senttilitra
Pruuvissa juomaa kaadetaan laseihin maisteluannos, joka on oluilla tyypillisesti yksi tai kaksi sormenleveyttä eli noin 4–8 cl.
Ennen kaatamista oluet kannattaa viilentää kunkin oluttyypin parhaaseen tarjoilulämpötilaan, joka on kevyillä oluilla tuhteja matalampi. Katso eri oluttyyppien tarjoilulämpötilat. Olut kaadetaan lasiin reunaa vasten, jotta se ei kuohu liikaa.
Oluet kannattaa järjestää pruuviriviin niin, että kevyet maistellaan ennen täyteläisiä ja miedosti humaloidut ennen voimakkaasti humaloituja.
Tarjoa olutpruuvissa pientä purtavaa
Oluiden eroja on usein helpoin havainnoida, kun niitä maistellaan sellaisinaan. Haluttaessa mukaan voi ottaa myös teemaan sointuvaa syötävää, esimerkiksi erilaisia juustoja luostarioluiden kylkeen tai eri tummuusasteiden suklaita porttereiden kanssa.
Toki oluita voi maistella myös ruokapöydässä, jolloin voi pohtia niiden sopivuutta ruoan pariksi. Tällöin kullekin ruokalajille voi valita esimerkiksi kaksi erilaista olutta. Olutpruuvi herättelee mukavasti ruokahalun, joten sen jälkeen kannattaa ylipäätään varata purtavaa tarjolle.
Kysy asiantuntijoiltamme vinkkejä maisteltaviin juomiin
Vinkkejä kotona pruuvattaviksi oluiksi voi kysyä myös Alkon myyjiltä tai asiakaspalvelustamme vaikka chatin avulla. Maistelun tuotteet voi tilata halutessaan näppärästi verkkokaupasta yli 1000 tuotteen olutvalikoimastamme.
Juttua varten on haastateltu Alkon palvelu- ja tuotekouluttaja Santeri Saarista.
Teksti Lasse Pakarinen, kuvat iStock, Alkon kuva-arkisto
Santeri Saarinen toimii Alkolla palvelu- ja tuotekouluttajana ja järjestää myymälähenkilökunnalle viini- ja olutaiheisia koulutuksia. Santeri on myös laatinut monia suosittuja drinkkireseptejä Alkon verkkosivuille. Katso täältä Santerin laatimat reseptit mm. valkoviinisangrialle ja inkivääriselle melonidrinkille. Vapaa-aikanaan Santeri harrastaa valokuvaamista.