Mitä eroa on cavalla ja proseccolla?

Cava saattaa tuoda mieleen barcelonalaisen tapasbaarin pikkupalat, prosecco alkuillan aperitivon italialaisen piazzan kahvilassa. Molemmista on tullut meillä Suomessa suosittuja seurusteluviinejä sekä yleispäteviä juhlien alkumaljoja.

Cava on ollut suosiossa jo useamman vuosikymmenen ajan. Proseccosta tuli iso trendi vasta myöhemmin, sillä viinit alkoivat valloittaa maailmaa toden teolla 2010-luvun alussa. Sittemmin prosecco on noussut jättimäiseen suosioon.

Proseccoa ja cavaa yhdistää, että ne ovat laatuunsa nähden kohtuuhintaisia viinityyppejä. Moni muu seikka kuitenkin erottaa niitä, sillä niin maku, rypälelajikkeet, valmistusmenetelmät kuin kotialueet poikkeavat toisistaan.

Tutustu cavan ja proseccon eroihin:

• makumaailma
• rypäleet
• valmistusmenetelmät
• kotiseudut

Cavan ja proseccon erilaiset makumaailmat

Prosecco ja cava eroavat maun puolesta paljon: prosecco on pääsääntöisesti happotasapainoltaan lempeä ja runsaan tuorearominen viinityyppi, cava taas tiukemman hapokas, ja kypsytys saa antaa sen aromeihin sävyjä.

Hedelmäinen prosecco

Proseccon makua leimaa raikas hedelmäisyys. Aromipaletissa on usein esimerkiksi päärynän, omenan, persikan sekä kenties kukkien piirteitä. Pieni sokerimäärä antaa makuun usein pyöreyttä. Paitsi kuohuviini, prosecco saattaa olla myös pirskahteleva tai jopa kuplimaton valkoviini.

Ryhdikäs cava

on useammin erittäin kuiva kuohuviini, vaikka myös makeampia tehdään. Viineissä on raikasta sitruksisuutta, esimerkiksi greipin vivahteita, sekä monesti mineraalisia piirteitä. Mukana on usein myös enemmän tai vähemmän kellarikypsytyksen antamaa iän tuntua, esimerkiksi paahteisuutta.

Sekä cavaa että proseccoa tehdään myös roseeversioina. Roseekuplivien maussa on usein punaisten marjojen aromeja. Italian viinilainsäädäntöön tulleen muutoksen myötä roseeproseccoa on voinut valmistaa vasta hetken aikaa, mutta sen odotetaan hurmaavan monet. 

Raaka-aineena oman alueen rypäleet

Rypälelajike on tärkeä viinin ominaisuuksiin vaikuttava tekijä, niin myös proseccon ja cavan kohdalla.

Glera tuo proseccoon hedelmäisiä aromeita

Proseccon hedelmäisen luonteen takana on vaalea Glera, joka tunnettiin ennen nimellä Prosecco. Viineihin saa käyttää myös 15 % muita lajikkeita, mutta Gleran raikkaus ja tuoreet hedelmäaromit tuntuvat proseccoissa selkeinä. Lajike on aromaattisempi kuin moni muu rypäle.

Cavan rypäleet antavat juomaan yrttien maanläheisiä sävyjä

Cavan rypälelajikkeisto on runsaampi, joten viinien luonne vaihtelee käytetyn raaka-aineen mukaan. Vaaleat Macabeo, Parellada ja Xarel-lo muodostavat perinteisen rypälekolmikon, joka antaa hedelmäisiä aromeja sekä myös välimerellisten yrttien maanläheisiä sävyjä. Espanjalaislajikkeista sallittuja ovat myös punaiset Garnacha ja Trepat, joista jälkimmäistä käytetään ainoastaan rosee-cavaan.

Cavaa valmistetaan nykyisin myös samppanjasta tutuista vaaleasta Chardonnaysta ja tummasta Pinot Noirista. Jotkut pitävät niiden viinejä perinnelajikkeita tuoreemman hedelmäisinä.

Cavan kuplat syntyvät pulloissa, proseccon tankissa

Valmistusmenetelmä on rypäleiden ohella merkittävin cavaa ja proseccoa erottava tekijä. Prosecco näet valmistetaan tankkikäymisellä, cava taas kuohuviinien perinteisellä menetelmällä, joka kulkee myös samppanjamenetelmän nimellä.

Molempien viinien tekeminen alkaa kuplimattoman perusviinin valmistamisesta. Kuplat syntyvät toisessa käymisessä, jossa viiniin lisätään hiivaa ja sokeria, ja se laitetaan suljettuun astiaan. Käymisen tuottama hiilidioksidi ei siten pääse karkaamaan pois.

Cavan valmistusmenetelmä

• Cavan valmistuksessa toisen käymisen astiana on sama pullo, jossa viini tulee aikanaan myyntiin. Prosessi on pitkä, sillä toisen käymisen jälkeen viiniä myös kypsytetään pulloissa kellarin viileydessä. Tästä viini on saanut nimensä cava eli kellari.

• Kypsytysaika on vähintään 9 kuukautta, mutta se saattaa kestää jopa vuosia. Sen aikana hiiva hajoaa hiljalleen ja antaa viiniin aromejaan, esimerkiksi paahteisia piirteitä.

• Ennen myyntiinlaskua pullot avataan, kaulaan valutettu hiiva poksautetaan pois ja pullot täytetään saman viinin sekä halutun sokerimäärän sekoituksella.

Proseccon valmistusmenetelmä

• Proseccon tapauksessa toisen käymisen astiana on useimmiten suljettu painetankki, jossa viini viivähtää muutamia viikkoja – käyminen tapahtuu pulloissa ani harvoin. Kun viini on saanut kuplansa, se pullotetaan pienen sokerilisäyksen kanssa ja on jo pian valmis myyntiin.

• Proseccoa valmistettaessa viini säilyttää rypäleistä tulevan tuoreen ja hedelmäisen luonteensa. Viinin ei ole tarkoituskaan maistua paahteiselta tai ikääntyneeltä.

Välimerelliset kotiseudut

Sekä cava että prosecco tulevat lämpimiltä viinialueilta. Koska kuohuviineihin halutaan raikkautta, tarhat on usein istutettu suhteellisen viileisiin paikkoihin esimerkiksi kukkuloille tai meren läheisyyteen.

Cava on kotoisin Kataloniasta

Cavan koti on Katalonian maakunnassa Espanjan koillisosassa. Tarhojen perinteinen ydinalue sijaitsee Penedèsin kukkuloilla lähellä Barcelonan kaupunkia, Välimeren ja Katalonian vuorten välissä.

Tarhoja on kuitenkin muuallakin – jonkin verran myös Katalonian ulkopuolella – sillä cava ei ole vain yhteen paikkaan sidottu viinityyppi. Termi cava vakiintui Espanjassa 1970-luvulla kertomaan, että kuohuviini on valmistettu perinteisellä menetelmällä. Maan liityttyä 80-luvulla EU:hun, DO Cava -merkityille viineille piti piirtää kartalle rajat muun unionin laatuviinien tapaan. Ratkaisuna oli, että cava-alueita on hajanaisesti siellä, missä viinityyppiä oli ennenkin tehty.

Proseccon tuotantolue ulottuu Veneton ja Friuli-Venezia-Giulian maakuntiin

Proseccon tuotantoalue taas sijaitsee Koillis-Italiassa Veneton ja Friuli-Venezia-Giulian maakunnissa. Tarhat levittäytyvät laajalle alueelle Adrianmeren sekä Dolomiittien vuorten väliin. Ilmasto on lämmin, mutta viilentävät tuulet puhaltavat niin mereltä kuin vuorilta.

Proseccon DOC-merkitty laatuviinialue määriteltiin vasta vuonna 2009. Sitä ennen Prosecco oli rypälelajikkeen nimi, joten viiniä pystyi tekemään periaatteessa missä tahansa. Viinialueen nimen sanottiin tulevan sen sisällä sijaitsevasta Proseccon kylästä, ja samalla rypälelajikkeen virallinen nimi vaihdettiin Gleraksi, joka oli sen toinen vanha nimitys.

Proseccon tuotantoalueen keskellä sijaitsevalla kukkulaseudulla on kaksi Italian korkeimmalla DOCG-laatuluokalla aateloitua pienempää aluetta, DOCG Conegliano Valdobbiadene Prosecco ja DOCG Asolo Prosecco. Niiden viinejä pidetään erityisen laadukkaina.

Teksti Lasse Pakarinen, kuvat iStock ja Alko