Merlot-rypäle on pehmeän luonteikas

Merlot on monipuolinen tumma lajike, joka on yksi kaikista suosituimmista rypäleistä.

”Merlot on maailman toiseksi viljellyin kansainvälinen lajike, josta valmistetaan viiniä. Se kertoo siitä, kuinka valtaisan suosittu lajike on viininvalmistajien keskuudessa ja sitä kautta viininkuluttajien keskuudessa”, Alkossa viinien tuotepäällikkönä työskentelevä Timo Tossavainen sanoo.

Merlot’n tapaa niin sellaisenaan kuin osana punaviinien rypälesekoitusta. Siitä valmistetaan myös viinimaailman huippuja.

”Eräät maailman tunnetuimmista viineistä ovat Merlot’sta valmistettuja tai merlotpohjaisia huippuviinejä”, Tossavainen kertoo.

Tossavainen kuvaa Merlot’n luonnetta hauskasti ”marjaisan pulleaksi”. Lajiketta verrataan usein sitä ryhdikkäämpään Cabernet Sauvignoniin, jonka seuralainen se on monissa viineissä – ja joka on Merlot’n edellä se kaikista viljellyin kansainvälisesti tunnettu rypälelajike.

”Merlot on yleistäen hieman vähemmän tanniininen ja siinä on vähemmän happorakennetta kuin Cabernet Sauvignonissa. Maussa korostuu marjaisuus”, Tossavainen kuvailee.

”Voidaan sanoa, että Cabernet Sauvignon ja Merlot ovat ikään kuin velipuolia, joita sekoitetaan yhteen. Ne tukevat todella hyvin toisiaan.”

Tutustu Merlot-lajikkeeseen:

• Mistä Merlot on kotoisin?
• Millaisia aromeja merlotviineissä on?
• Millaisia viinejä Merlot’sta tehdään?
• Missä Merlot’ta viljellään?
• Millaisten ruokien seuraan Merlot-lajikkeen viinit sopivat?

Mistä Merlot on kotoisin?

Merlot on alkujaan periranskalainen rypäle. Kotoisin se on Länsi-Ranskasta, luultavasti Bordeaux’n alueelta.

Bordeaux’ssa lajike on yksi alueen alkuperäisistä valtalajikkeista ja nykyisin viljellyin rypäle.

Merlot on Cabernet Francin ja käytännössä tuntemattoman Magdeleine Noire des Charentes -lajikkeen jälkeläinen. Se on sukua myös Cabernet Sauvignonille.

Millaisia aromeja merlotviineissä on?

Timo Tossavainen nostaa Merlot’n aromimaailmasta etenkin punaisen marjaisuuden. Muuten rypäleen aromit vaihtelevat alueen ja viininvalmistuksen eri menetelmien myötä.

Merlot’n tyypillisiä aromeja ovat:

• herukat

• yrttisyys

• marjahilloisuus

• luumu

• pippurisuus.

Jos viini on kypsynyt tammessa, aromissa saattaa tuntua myös esimerkiksi:

• toffee

• vanilja

• savu

Tossavainen sanoo, että merlotviinit ikääntyvät tyylikkäästi. Pullokypsyneessä laatumerlot’ssa saattaa tuoksua esimerkiksi:

• nahkaisuus

• lahopuu.

Millaisia viinejä Merlot’sta tehdään?

Merlot’sta valmistetaan niin hyvin kaupallisia, helposti nautittavia punaviinejä kuin vastapainona maailman hienoimpia ja kalleimpia viinejä. Viinien tyylikirjo on laaja.

”Tyyli riippuu täysin siitä, missä Merlot’ta kasvatetaan, miten sitä hoidetaan, millaisia viininvalmistuksen metodeja käytetään. Siitä saadaan aivan mitä halutaan”, Tossavainen kuvailee.

• Merlot-lajikkeen punaviinit vaihtelevat kevyistä hyvinkin voimakkaisiin.

• Viinien monipuolisuutta lisää entisestään se, että lajike on usein osa erilaisia rypälesekoituksia.

• Usein – mutta ei aina – sekoitus on niin sanottu Bordeaux-blendi, joka on nykyisin käytössä Ranskan ohella myös muissa viinimaissa etenkin Euroopan ulkopuolella. Se pohjautuu Merlot’n ja Cabernet Sauvignonin liittoon, mutta mukana voi olla muitakin rypälelajikkeita. Viinit ovat yleistäen runsaita ja ryhdikkäitä: Merlot antaa mehevää hedelmäisyyttä, Cabernet Sauvignon runkoa.

• Punaviinien ohella Merlot on suosittu roseeviinessä.

• Merlot’ta saatetaan käyttää myös kuohuviineihin. Esimerkiksi Bordeaux’ssa sitä käytetään alueen crémant de bourgogne -laatukuohuviineihin.

Missä Merlot’ta viljellään?

Merlot’ta viljellään monenlaisissa ilmastoissa leudosta kuumaan. Sen tapaakin useissa viinimaissa.

Suosion taustalla on osaltaan se, että lajike on satoisa ja rypäleet kypsyvät hyvin, mutta se tuottaa kuitenkin laatua.

”Viininviljelijät suosivat monin paikoin Merlot’ta Cabernet Sauvignonin sijaan, koska se on helppo viljellä, kypsyy aikaisemmin ja on helpompi käsitellä. Erityisesti haasteellisemmissa kasvuolosuhteissa Merlot toimii hyvin”, Tossavainen kertoo.

Ranska

• Ranskassa Merlot on viljellyin rypälelajike, jota käytetään etenkin punaviineihin.

• Erityisen suosittu se on Bordeaux’n alueella, jonka viljellyin lajike Merlot on.

• Bordeaux’n punaviinit valmistetaan pääosin rypälesekoituksesta, jossa Merlot’n tärkeimmät kumppanit ovat Cabernet Sauvignon ja Cabernet Franc. Muita lajikkeita saattavat olla Petit Verdot, Malbec ja Carménère.

• Merlot on valtalajike Bordeaux’n itälaidalla, jonka länsiosaa savisempaan, kosteampaan ja viileämpään maaperään se soveltuu Cabernet Sauvignonia paremmin. Idän arvostetuimmat ala-alueet ovat Saint-Emilion ja Pomerol.

• Bordeaux’n viineissä on muhkeutta, hienostuneisuutta, tummaa marjaisuutta sekä hyvä tanniinien ja happojen rakenne.

• Lajiketta viljellään myös Lounais-Ranskassa sekä välimerellisessä Languedoc-Roussillonissa.

Italia

• Italiassa Merlot’ta viljellään ympäri maan. Tyypillisin se on pohjoisessa, jossa sitä käytetään etupäässä hedelmäisiin, helposti lähestyttäviin punaviineihin.

• Lajiketta viljellään myös muilla alueilla. Usein Merlot on osa rypälesekoitusta, mutta siitä tehdään myös lajikeviinejä.

• Merlot’ta viljellään myös Toscanassa. Siellä sitä käytetään joskus alueen moderneissa, niin sanotuissa supertoscanalaisissa viineissä. Nämä viinit syntyivät, kun alueen tuottajat innostuivat valmistamaan huippuviinejä rypälelajikkeista ja lajikesekoituksista, jotka eivät olleet alueen laatuluokiteltujen viinien valmistuksessa sallittuja.

Yhdysvallat

• Merlot tuottaa Kaliforniassa runsaasti marjavetoisia, helposti nautittavia viinejä. Osin sitä käytetään myös moniulotteisiin huippuihin, jotka saattavat olla rypälesekoitteita.

• Merlot’ta viljellään myös esimerkiksi Washingtonin osavaltiossa, jonka sisämaassa sijaitsevat tarhat ovat pohjoisesta sijainnista huolimatta varsin lämpimiä.

Chile

• Chilessä tuotetaan runsaasti moderneja, kansainväliseen viinimakuun soljahtavia merlotviinejä. Usein niissä on selkeää hillomaisuutta.
• Chilen mielenkiintoinen yksityiskohta on, että takavuosina siellä luultiin Merlot’ksi sitä muistuttavien, niin ikään bordeaux’laisen Carménère-lajikkeen köynnöksiä. Nykyisin Carménèrestä on noussut Chilen kansallislajike, kun se opittiin erottamaan Merlot’sta.

Edellä mainittujen ohella Merlot’ta viljellään myös esimerkiksi Espanjassa, Itä-Euroopan viinimaissa, Australiassa sekä Uudessa-Seelannissa.

Millaisten ruokien seuraan Merlot-lajikkeen viinit sopivat?

Merlot sopii moneen käyttöyhteyteen. ”Se on erinomainen ruoka- ja seurusteluviini”, Tossavainen summaa.

Lajike on monipuolinen, joten sen parhaat ruokakumppanit vaihtelevat viinin tyylin mukaan: kevyen pään marjaisat viinit sopivat keveiden makujen pariksi, tuhdit viinit runsaampien.

Punainen liha

Merlot on kotonaan ranskalaisen keittiön klassisten liharuokien parina. Tukevamman pään merlot tai lajikesekoitus esimerkiksi Bordeaux’sta saattelee niin pihvit, paistit, ankanrinnan kuin pataruoat.

Pizza, pasta

Kevyemmän ja pehmeämmän pään merlot on mainio viini rennoille ruoille kuten pizzalle ja pastalle, jotka voivat hyvin olla kasvisversioita. Merlot toimii esimerkiksi kasvisraguun kanssa.

Grillijuhlat

Modernin hedelmäinen merlot vaikka Chilestä on hyvä yleisviini silloin, kun tarjolla on monenlaista maukasta ruokaa esimerkiksi grillissä valmistettuna. Etuna juhlissa on, että viini soveltuu myös seurustelukäyttöön.