Raikas ja trendikäs Riesling maistuu monelle

Vivahteikkaasta Riesling-rypäleestä on tullut viime vuosina yksi suosituimmista vaaleista lajikkeista. Samalla sen kotimaa Saksa on vahvistanut Alkon myynnissä asemaansa yhtenä suosituimmista valkoviinimaista. 

Yhtenä suosion syynä saattaa olla Rieslingin moniulotteisuus. 

”Riesling on niin laaja rypäle itsessään, siitä löytyy ulottuvuuksia kuivaan, puolikuivaan, puolimakeaan ja makeaan. Jo se tekee monipuolisuuden, Riesling ei kulminoidu mihinkään tiettyyn makeusasteeseen”, sanoo Matti Airola, Alkon kouluttaja ja myyjä. 

Suosiossa ovat etenkin kuivemman pään viinit, mutta Airolan mukaan myös puolikuivia kysytään koko ajan enemmän. 

Airola nostaa rypäleen monikäyttöisyyden ruokapöydässä: Riesling sopii laajasti eri ruokakulttuurien ruokien pariksi. Samalla se luontuu myös seurustelukäyttöön. 

Lajikkeen suosion takana lienee myös keveyden ja raikkauden trendi. Riesling soljahtaa siihen erinomaisesti, mutta viineissä on kuitenkin aromikkuutta. 

Tutustu Riesling-lajikkeeseen: 

• Mistä Riesling on kotoisin? 
• Millaisia aromeja rieslingviineissä on? 
• Millaisia viinejä Rieslingistä tehdään? 
• Missä Rieslingiä viljellään? 
• Millaisten ruokien seuraan Riesling-lajikkeen viinit sopivat? 

Mistä Riesling on kotoisin?  

Riesling on perisaksalainen rypäle, joka on ilmeisesti kotoisin Reinin jokilaaksosta. Sen viljelystä Rheingaun-alueella löytyy merkintöjä jo 1400-luvulta. 

Lajike on levinnyt etenkin saksankieliseen Eurooppaan sekä monille muille alueille, joiden ilmasto on sen viljelylle otollisen viileä. 

Rieslingviinit kuuluivat maailman arvostetuimpiin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Niiden suosio kuitenkin laski 1900-luvun edetessä. Nyt eletäänkin lajikkeen uutta tulemista. 

Millaisia aromeja rieslingviineissä on? 

Airola nostaa Rieslingin aromeista sen hedelmäisyyden, jossa on mukana sitruksisuutta. Mukana voi olla esimerkiksi hunajaisuutta, kukkaisuutta ja mineraalisuutta, toisinaan myös autokorjaamoon viittaavaa petrolin aromia. 

Rieslingin tyypillisiä aromeja ovat:

• sitruuna 

• greippi 

• omena 

• persikka 

• aprikoosi 

• mineraalisuus 

• kukat 

• hunaja 

• petroli 

• savu. 

Petrolisuus on aromi, joka saattaa kehittyä Rieslingistä tehtyyn viiniin sen ikääntyessä. Toisinaan sitä esiintyy myös tuoreissa viineissä. 

Lajikkeesta tehdään myös myöhään korjattujen rypäleiden viinejä, jotka ovat usein makeita. Niissä hedelmäisyys voi taittua kypsään aprikoosiin tai jopa trooppiseen hedelmäisyyteen.  

Millaisia viinejä Rieslingistä tehdään? 

Airola kertoo, että Rieslingistä tehdään viinejä monessa eri tyylissä: Osa tehdään nuorena nautittaviksi, osa hyötyy kypsytyksestä. Osa on kevyitä, osassa on enemmän aromikkuutta ja täyteläisyyttä. 

Lisäksi viinit kattavat kaikki makeusasteet rutikuivista aina makeisiin jälkiruokaviineihin. 

Viinejä yhdistää raikkaus ja runsas hapokkuus, mutta poikkeuksiakin on. Yleensä viinit valmistetaan hyvin neutraalisti rypäleen makua kunnioittaen. 

Riesling on laadukas lajike, jonka parhaat viinit ovat myös erittäin pitkäikäisiä. Makeat huiput voi unohtaa kellariin vuosikymmeniksi.  

Rieslingistä tehdään: 

• Kuivia, hapokkaita ja raikkaan hedelmäisiä valkoviinejä, joissa saattaa olla hitunen pehmentävää jäännössokeria. Hedelmäisyyden runsaus vaihtelee – osassa se on mineraalisen sitruksista, osassa runsaampaa ja kypsempää.  

• Puolikuivia ja puolimakeita valkoviinejä, joissa sokeri pyöristää hapokkuutta. 

• Makeita, kypsän hedelmäisiä valkoviinejä. Osa näistä on erittäin makeita, jalohomeen aateloimia jälkiruokaviinejä. 

• Myös kuohuviinejä, joista osassa voi tunnustella rypäleelle ominaista mineraalista ja petrolista aromimaailmaa.  

Missä Rieslingiä viljellään? 

Riesling on lajike, joka ilmentää hyvin kasvupaikkaansa. 

”Riesling tykkää kasvaa viileässä ilmastossa, se on yhdistävä tekijä”, Airola kertoo. 

Lajike levisi Saksasta ensin naapurimaihin ja Itä-Eurooppaan. Nykyisin sitä viljellään myös Euroopan ulkopuolisissa viinimaissa tarhoilla, jotka ovat riittävän viileitä. 

Saksa 

Saksa on Rieslingin kehto, jossa lajikkeen viinejä tehdään monipuolisemmin kuin missään muualla, kaikissa makeusasteissa. 

Klassisimmat lajikkeen alueet ovat Rheingau ja Mosel, joiden tarhoilla Riesling kasvaa aurinkoisilla jokivarsien rinteillä. Maaperä on pääosin saviliusketta, jota pidetään erityisen hyvin lajikkeelle sopivana – sen katsotaan olevan Saksan parhaille rieslingeille ominaisen mineraalisuuden, jopa petrolisuuden takana. 

Yleistäen Rheingaun viinityyli on Moselia kuivempi, runsaampi ja ryhdikkäämpi. Moselin tyyliä puolestaan kuvataan usein höyhenenkeveäksi ja elegantiksi. 

Alsace 

Reinjoen länsipuolella, nykyisin Ranskan puolella rajaa sijaitseva Alsace on niin ikään klassinen Rieslingin viljelijä. Aurinkoinen alue on lämpimämpi kuin Rheingau tai Mosel. 

Alsacen rieslingviinien tyyliä voi kuvata aavistuksen paksummaksi ja runsaammaksi kuin saksalaisten serkkujensa. 

Itävalta       

Hieman Rieslingiä muistuttavasta Grüner Veltliner -lajikkeesta tunnettu Itävalta tuottaa hienoja viinejä myös Rieslingistä. Yleistäen maan puhdaspiirteisen hedelmäisten rieslingien täyteläisyyden voi kuvata asettuvan Saksan ja Alsacen tyylien väliin. 

Euroopan ulkopuoliset viinimaat 

Yhdysvalloissa etenkin pohjoiset Washingtonin ja Oregonin osavaltiot viljelevät Rieslingiä. Viinejä tehdään eri tyyleissä. Monesti mukana on runsasta, tuoretta ja pirteää hedelmäisyyttä. 

Australiassa Rieslingiä on istutettu lämpimän maan viileämmille tarhoille. Tunnettuja lajikkeen alueita ovat etenkin Etelä-Australian Eden Valley ja Clare Valley, joiden ilmasto on suhteellisen viileä. Viinien aromi on usein hyvin runsas sekä raikkaan limettinen tai greippinen. 

Mielenkiintoisia rieslingejä saadaan myös esimerkiksi Chilestä ja Uudesta-Seelannista. 

Millaisten ruokien seuraan Riesling-lajikkeen viinit sopivat?  

Ruokapöydässä rieslingviinit tarjoavat lähestulkoon jokaiselle jotain, sillä käyttöyhteydet ovat moninaiset. 

”Riesling kestää kattauksen ruokapöydässä alkuruoasta jälkiruokaan”, Airola sanoo. 

Kasvikset 

Raikas riesling käy erinomaisesti raikkaiden salaattien kyytipojaksi. Se sopii monipuolisesti myös muille kasvisruoille. 

Kalat ja äyriäiset 

Rieslingin raikkaus yhdistyy hyvin kalaruokiin. Kotimaiset vaaleat kalat kuten ahven ja kuha viihtyvät sen seurassa. Lohen kohdalla hapokkuus taittaa hyvin kalan rasvaisuuden. 

Kuiva riesling on klassikko myös äyriäisten parina. Loppukesästä se käy erinomaisesti rapuviiniksi. 

Puolikuivan rieslingin hienoinen makeus edesauttaa yhdistelmää, kun lautasella on etikkaisia makuja, vaikka silliä. Se onkin hyvä valita joulupöydän alkupaloille, sillä sen seuraan sopivat myös mäti sekä graavattu ja kylmäsavustettu kala. 

Vaalea liha 

Rieslingin hyvä rakenne ja aromikkuus kantaa myös vaalean lihan, esimerkiksi possun tai kanan parina. 

Mausteiset ruoat 

Riesling kannattaa pitää mielessä mausteisten ruokien yhteydessä. Tällöin lasiin sopii puolikuiva tai jopa puolimakea viini, sillä makeus taittaa runsasta mausteisuutta ja auttaa myös chilin poltteen kanssa. 

Jälkiruoat  

Jälkiruokana tarjottaville juustoille voi valita yleisviiniksi makean rieslingin, jossa on suolaisuutta taittavaa makeutta sekä raikastavaa hapokkuutta. 

Runsaan makeille jälkiruoille sopivat varsinaiset jälkiruokaviinit. Näiden kaikista makeimpien, myöhään korjatuista rypäleistä tehtyjen rieslingien etiketissä saattaa lukea esimerkiksi auslese, beerenauslese, trockenbeerenauslese, eiswein, vendange tardive tai sélection de grains nobles. 


Teksti Lasse Pakarinen