Miniopas Etelä-Amerikan viineihin

Chile ja Argentiina ovat Etelä-Amerikan suurimmat viinimaat, mutta viiniä tuotetaan myös muissa maanosan maissa. 

Nykyisin Etelä-Amerikasta saadaan monipuolinen kattaus eri tyylien viinejä. Tuottajat panostavat vahvasti laatuun, joten maanosasta tulee hinta-laatusuhteeltaan mainioita viinejä sekä koko ajan enemmän myös viinimaailman huippuja.

Lue neljä asiaa Etelä-Amerikan viineistä

• Viinialueet: Keskuslaakso ja Mendoza ovat suurimmat

• Eroavat viinityylit: muhkea Argentiina ja hedelmäinen Chile

• Rypäleet: Etelä-Amerikan lajikkeet tulevat usein Ranskasta

• Historia: Viini ei ole Etelä-Amerikassa mikään uusi juttu

1. Viinialueet: Keskuslaakso ja Mendoza ovat suurimmat

Etelä-Amerikan viinintuotanto painottuu edelleen tänä päivänä alueille, joilla maanosan laajamittainen viininviljely alkoi.

Tärkeimmät ja yleisesti arvostetuimmat tuotantoalueet sijaitsevat kahdella puolella Andien vuoristoa: Argentiinan Mendozassa sekä Chilen Keskuslaaksossa.

• Sekä Mendoza että Keskuslaakso ovat viinillisiä aarreaittoja, jotka tuottavat viinejä arkisista huippupullotteisiin.

• Tuotteet painottuvat punaviineihin.

• Chilen Keskuslaakso jakautuu erillisiin, toisistaan hieman eroaviin ala-alueisiin, joista keskeisimpiä ovat Maipo, Rapel ja Maule.

• Eroja Keskuslaakson ala-alueiden välille luovat etenkin meren ja Keskuslaakson välissä sijaitsevat rannikkovuoret. Ne päästävät pinnamuotojen mukaan alueille enemmän tai vähemmän Tyynenmeren vaikutusta.

• Argentiinan Mendozan erikoisuus on, että viiniä viljellään siellä korkealla vuorenrinteillä, jopa 2 000 metrissä.  

Sekä Chilen että Argentiinan nousevissa viinialueissa korostuvat entistä viileämmät seudut:

• Viileyttä haetaan joko istuttamalla viinitarhat lähemmäs merta, korkeammalle tai etelämpään eli kauemmas päiväntasaajasta.

• Viileiltä alueilta saadaan raikkaita ja heleän hedelmäisiä viinejä.

• Chilestä esimerkkinä voi nostaa Bío Bíon, joka sijaitsee Keskuslaaksosta etelään.   

• Argentiinassa eteläinen viileys näkyy Patagonian merkityksen kasvuna.

• Argentiinassa mennään myös usein vuorenrinteitä ylöspäin, minkä Andien itäpuolella suhteellisen loivina laskeutuvat rinteet mahdollistavat.

• Korkeuden ja viileyden hakeminen tarkoittaa esimerkiksi korkealla Mendozassa sijaitsevan Ucon laakson suosiota. Toinen esimerkki on Mendozaa pohjoisemmassa mutta korkealla vuoristossa sijaitsevan Saltan alueen kasvu.

Viiniä viljellään Etelä-Amerikassa monissa muissakin maissa:

• Brasilia on ehkä yllättäen noussut tunnetuksi etenkin kuohuviineistään. Viinitarhoja on etenkin maan eteläosassa.

• Uruguay puolestaan on tunnetuin tuhdeista, jämäkän tanniinisista punaviineistään.

• Esimerkiksi myös Peru tuottaa viiniä.

2. Eroavat viinityylit: muhkea Argentiina ja hedelmäinen Chile

Etelä-Amerikan viinit eivät ole samasta puusta veistettyjä. Jos lähdetään yleistämään, maiden viinityyleille voidaan kuitenkin löytää omia yhdistäviä tekijöitä.

Argentiinan ja Chilen punaviinien tyylit ovat kiehtovan erilaiset:

• Yleistäen  argentiinalaiset punaviinit ovat rotevan voimakkaita eli todellisia punaisen lihan viinejä. Lue lisää Argentiinan viineistä täältä. 
• Chilen puolella punaisissa on usein enemmän keveyttä, hedelmäistä lähestyttävyyttä ja vivahteikkuutta. Tutustu Chilen viineihin tässä artikkelissa. 

Valkoviineissä ero on tietyllä tapaa päinvastainen:

• Vahvasti yleistettynä Argentiina tuottaa valkoviinejä, joissa on kukkeaa vivahteikkuutta ja aromikkuutta.
• Chilen viinityyli on usein ryhdikkäästi hapokkaampi ja sitruksisempi.

Näin siis yleistettynä, mutta kun mennään tuottajien ja tuotteiden tasolle, erot alkavat kaventua ja kirjoa tulee lisää. Argentiinastakin tulee kepeärakenteisia punaviinejä, joissa on raikasta tyylikkyyttä. Samoin Chilen tuottajat hakevat monipuolisuutta.

3. Rypäleet: Etelä-Amerikan lajikkeet tulevat usein Ranskasta

Etelä-Amerikan modernien viinien tärkeimmät lajikkeet ovat usein ranskalaisia. Syynä saattaa olla nimien tunnistettavuus ja laatumielikuva.

Argentiinalla, Chilellä ja Uruguaylla on omat lippulaivalajikkeensa:

Malbec – Argentiina

• Kotoisin Lounais-Ranskasta.

• Aromissa on usein karhunvatukkaa, vadelmaa, luumua ja mausteita.

• Viinit ovat aromikkaita, täyteläisiä ja ryhdikkään tanniinisia.

• Tiesitkö: Malbecin viljely on taas lisääntymässä myös kotikonnuilla Ranskassa.

• Katso valikoimamme Malbec-rypäleestä valmistetut Argentiinalaiset viinit. 

Carménère – Chile

• Kotoisin Ranskan Bordeaux’sta.

• Aromissa on tyypillisesti punaherukkaa, mustikkaa, tummaa kirsikkaa ja ehkä häivähdys chiliä sekä lakritsia.

• Viinien tyyli on usein aromaattisen hedelmäinen, runsas ja pehmeän tanniininen.

• Tiesitkö: Carménèreä luultiin Chilessä ennen Merlot’ksi, jonka kanssa sitä saatettiin viljellä sekaisin.

• Katso valikoimamme Carménère-rypäleestä valmistetut Chileläiset viinit.

Tannat – Uruguay

• Kotoisin Lounais-Ranskasta.

• Aromissa on usein vadelmaa, pippuria, mausteita ja mustetta.

• Viinien tyyli on yleensä aromikas, täyteläinen ja erittäin tanniininen.

• Tiesitkö: Tannat saapui Uruguayhin ilmeisesti Baskimaalta tulleiden siirtolaisten mukana.

• Katso valikoimamme Uruguaysta tulevat Tannat-rypäleestä valmistetut viinit.

Muita Etelä-Amerikassa tärkeitä lajikkeita ovat esimerkiksi:

• Punaisista ryhdikäs Cabernet Sauvignon, pehmeä Merlot, pippurinen Syrah, elegantti Pinot Noir sekä Argentiinassa suosittu, tumman täyteläisten viinien Bonarda.

• Valkoisten puolella esimerkiksi yrttinen Sauvignon Blanc, monipuolinen Chardonnay sekä kukkaisten viinien Torrontés, josta on muodostunut Argentiinan ”oma” vaalea lajike.

4. Historia: Viini ei ole Etelä-Amerikassa mikään uusi juttu

Espanjalaiset valloittajat ja lähetyssaarnaajat istuttivat Etelä-Amerikkaan viiniköynnöksiä heti ensitöikseen jo 1500-luvun puolivälissä.

Chilen Keskuslaaksoon konkistadorit toivat ensimmäiset köynnökset kenties Perun tarhoiltaan. Pian lähetyssaarnaajat veivät köynnöksiä myös Andien toiselle puolelle Argentiinan Mendozaan.

Molempien maiden kansainvälinen vientimenestys kuitenkin alkoi kehittyä vasta 1990-luvulla. Työ laadun nostamiseksi esimerkiksi kansanvälisiä lajikkeita istuttamalla ja moderneilla valmistusmenetelmillä oli alkanut jo aiemmin.

Muutos on edelleen käynnissä. Laatu on nousussa, koska sekä Chilessä että Argentiinassa panostetaan esimerkiksi parhaiden tarhanpaikkojen ja niiden ominaisuuksien tutkimiseen.

Etelä-Amerikasta saadaan koko ajan enemmän myös maailmanluokan huippuviinejä.