Tunnetko Euroopan pienet ja keskisuuret viinimaat?

Vanha viinintuottaja Kreikka: tuhansien vuosien perinteitä ja vaihtelevia olosuhteita 

Kreikka on todella vanha viinintuottaja: viiniköynnöstä viljeltiin siellä jo 4 000 vuotta sitten. Omintakeinen viinikulttuuri yhdistyy nyt moderneihin menetelmiin. Maan viinien kysyntä on kasvussa, joten valikoimamme kehittyy koko ajan. 

Monelle Kreikan viineistä tulee mieleen lomamatkoilta tuttu pihkalla maustettu retsina. Maassa tehdään kuitenkin runsain mitoin myös muunlaisia viinejä, joiden tyylit vaihtelevat huomattavasti jo eri alkuperäalueiden mukaan. Tarhoja on esimerkiksi niin Egeanmeren saarilla kuin sisämaan vuorilla. 

Rypäleet ovat usein kotimaisia, esimerkkeinä tummia ja täyteläisiä punaviinejä tuottava Xinomavro sekä Santorinin saaren vaalea Assyrtiko, jonka raikkaan hapokkaat viinit ovat nyt maailmalla trendikkäitä.  

Suomalaiset ovat löytäneet Unkarin viinit  

Unkari on Suomessa nykyisin suosittu viinimaa. Unkarin aromikkaat valkoviinit ovat suosiossa, mutta maasta tuodaan myös mielenkiintoisia punaviinejä. Osin käytössä ovat tutut kansainväliset rypälelajikkeet, mutta monesti viinit saavat kiinnostavia sävyjä maan perinteisistä lajikkeista. 

Tokaj taitaa olla Unkarin tunnetuin viinialue, ja etenkin sen jaloaromiset makeat viinit ovat arvostettuja klassikoita. Alueen kuivat, ruokapöytään sopivat valkoviinit ovat nyt nousussa – usein lajikkeena on Unkarin arvostettu Furmint. Maan punaviinit taas vaihtelevat raikkaan vivahteikkaista hyvinkin runsaisiin ja muheviin. 

Unkarilaiseen viinintuotantoon on saatu investointeja ja teknologiaa läntisistä viinimaista, esimerkiksi Ranskasta. Se kertoo osaltaan maan mahdollisuuksista.  

Bulgaria on vanha viinimaa, joka tuottaa vaihtelevia viinejä ranskalaisperäisistä lajikkeista 

Bulgaria tunnetaan etenkin kansainvälisten lajikkeiden punaviineistä. Maa vei niitä runsaasti jo kommunistivallan aikana Länsi-Eurooppaan. 

Muurien murruttua tuotannon laatu notkahti, mutta on ollut taas hyvässä nousussa. Bulgariassa on nyt laadukkaita viinitaloja, jotka tekevät viiniä moderneilla menetelmillä omien, taidolla hoidettujen tarhojen rypäleistä. Viinit vaihtelevat raikkaista valkoviineistä runsaisiin punaviineihin. 

Bulgariassa viljeltiin viiniä jo 3 000 vuotta sitten, ja perinne sinnitteli myös Ottomaanien vallan aikana 1400-1800-luvuilla. Nykyisen kaltainen viljely alkoi 1900-luvulla, jolloin Bulgaria sai vaikutteita etenkin Ranskasta. Maassa viljelläänkin omien perinnelajikkeiden ohella paljon ranskalaisperäisiä lajikkeita. 

Viileä Englanti tuottaa trendikkään raikkaita viinejä 

Englanti on suhteellisen tuore tulokas Euroopan viinikartalla, mutta se on jo ehtinyt valloittaa sydämiä etenkin huippulaadukkailla kuohuviineillään. Samaan tapaan maan kuplimattomien viinien laatu on noussut, joten niidenkin suosio on kasvussa. 

Monet pitävät saaren viileän ilmaston mahdollistamasta raikkaudesta, joka on nyt ylipäätään viineissä iso trendi. Sitä suositaan kuohuviinien ohella niin valko-, rosee- kuin jopa punaviineissä. Englannin tuotteet iskevät siksi ajan hermoon. 

Ranskan Champagnesta tutut lajikkeet Chardonnay, Pinot Noir ja Meunier ovat Englannin päälajikkeet paitsi kuohuviineissä myös kuplimattomissa viineissä. Viinit valmistetaan pääosin varsin neutraalisti, joten rypäleiden omat hedelmäiset maut pääsevät oikeuksiinsa. 

Luxemburgin lilliputtivaltio tunnetaan laadukkaista kuplistaan 

Luxemburgin viinitarhat sijaitsevat pääosin Moseljoen laaksossa. Saksan puolella rajaa jokilaakso on yksi maailman arvostetuimmista viinialueista ja kuulu etenkin hienoista Riesling-lajikkeen viineistään. Vastaavia viileään sopeutuneita lajikkeita viljellään myös Luxemburgin puolella. 

Luxemburg on tunnettu kuohuviineistään, joilla on usein mainio hinta-laatusuhde. Ne tehdään pääosin kuohuviinien perinteisellä menetelmällä, joka kulkee myös samppanjamenetelmän nimellä. Se antaa viineihin vivahteikkuutta ja runsautta. 

Osassa kuohuviineistä etiketissä on Ranskan puolelta lainattu crémant-merkintä, joka kertoo osaltaan viinin olevan tarkasti säännelty laatukuohuviini. 

Kuohuviinien ohella kannattaa muistaa myös maan kuplimattomat viinit. 

Teksti: Lasse Pakarinen