Georgian viinialuetta kutsutaan viinin syntypaikaksi

Georgia sijaitsee Kaukasuksella Venäjän, Turkin, Armenian ja Azerbaidzanin välissä, Mustanmeren rannalla. Georgian luonto on hyvin kaunis, vehreä ja monipuolinen. Matkailija voi halutessaan nauttia niin rantalomasta kuin laskettelusta vuorilla. Pääkaupunki Tbilisissä voi kävellä pitkin kuvankauniita pieniä kujia ja nauttia olostaan paikallisissa ravintoloissa ja viinibaareissa sekä ihastella kaunista arkkitehtuuria. 

Volyymituotannosta laatuun

Georgia on kuulunut myös osaksi Neuvostoliittoa. Tänä aikana viinituotanto oli keskittynyt suuriin volyymeihin ja viljelyala oli noin viisi kertaa suurempi kuin nykypäivänä. Georgian itsenäistymisen jälkeen keskityttiin elvyttämään melkein kadonneita rypälelajikkeita ja tuottamaan laatuviinejä. Alkon valikoimiin kuuluu tällä hetkellä noin 20 georgialaista viiniä punaviineistä valkoviineihin.

Maagiset saviastiat kvevrit

Yksi merkittävimmistä asioista Georgian historiassa ovat persoonalliset saviastiat kvevrit, joissa viiniä on valmistettu kautta aikojen. Historia kertoo, että ensimmäiset viinit on valmistettu Georgiassa jo 8 000 vuotta sitten ja jo tuolloin on käytetty kvevrejä. Nämä maagiset saviastiat ovat säilyttäneet paikkansa viinintekijöiden suosiossa tähän päivään asti. Jokaiselta pienimmältäkin viinintekijältä löytyy oma kellari ja vähintään yksi kvevri.

Kvevrien koot vaihtelevat, mutta tyypillisesti ne ovat isoja, jopa pari metrisiä saviastioita, jotka sijoitetaan kellariin maan alle. Kvevrit valmistetaan käsityönä savesta ja päällystetään betonilla, joka suojaa niitä maanjäristyksiltä ja maan liikennehdinnöiltä. Tämän ansiosta saviruukut ovat käytännössä ikuisia. Jos kuitenkin kvevri rikkoutuu, sitä ei välttämättä edes vaihdeta, sillä vaihtaminen edellyttäisi koko kellarin lattian avaamista.

Kvevrit rakennetaan kymmenen sentin savikerroksesta kerrallaan ja annetaan kuivua välissä. Tämän takia ruukkujen teko kestää. Kvevrit maksavat yhden Georgian larin litralta.

Tällä hetkellä kvevrit ovat haluttuja ympäri maailman. Kvevrejä ei ole alkuperäsuojattuja, joten niitä voi valmistaa missä tahansa, mutta autenttisille georgialaisille ruukuille on kova kysyntä, sillä niiden valmistus on haastavaa.

Kvevrejä näkyy joka puolella: maaseudulla kellareissa käytössä tai käyttämättöminä, Tbilisin keskustassa myyntikojuissa t-paitoihin painettuina kuvina ja jääkaapin magneetteina.

Lähes 600 tunnistettua rypälelajiketta

Vaikka perinteet istuvat tiukasti viinintekijöiden sydämissä, moderni eurooppalainen viininvalmistus on yleistynyt muun muassa kasvavan turismin takia.

Viljellyiden rypälelajikkeiden määrä on valtava, joka koostuu suurimmilta osin paikallisista lajikkeista. Tunnistettuja lajikkeita on melkein 600, joiden lisäksi villejä tunnistamattomia lajikkeita löytyy ympäri Georgian vuoristoseutuja.

Georgialaisten viinien kysyntä on kasvanut ympäri maailmaa kohonneen laatutason ansiosta. Maailmalla kasvavan (alkuviini) trendin myötä erityisesti paikalliset naturaaliviinit ovat kysyttyjä, joista Kakhetin viinialue on tunnettu.

Tyypillisimmät lajikkeet:

Rkatsiteli (valkoinen)

• yksi maailman viljellyimmistä lajikkeista
• hapokas, alkoholillinen, täyteläinen ja aromeina vihreä omena, vaalea päärynä ja erilaiset yrtit

Kisi (valkoinen)

• neuvostoliiton aikana miltei täysin kadonnut lajike
• aromeina kehäkukkaa, tupakanlehteä, kypsää päärynää ja saksanpähkinä

​​​​​​​Chinuri (valkoinen)

• tyypillisesti käytetään still-viinien ja kuohuviinien valmistamiseen
• aromeina minttua, metsäpäärynää, hedelmää ja juureksellisia piirteitä

Saperavi (punainen)

• arvostetuin ja viljellyin tumma lajike
• tyypillisesti kypsytystä vaativa
• aromeina luumu, viikuna, tummat marjat, tupakki, lakritsi, savu, talli ja mausteet

Valmistusmenetelmä ja astia vaikuttavat tuotteen lopputulokseen. Kvevrissä kuorien maseraatioaika on tyypillisesti kuusi kuukautta, jolloin viiniin kehittyy intensiivinen ja tummempi väri. Viineissä on havaittavissa selkeää tanniinisuutta sekä kompleksisuutta.

Teksti Sanna Eriksson ja Annakaisa Virtanen, kuva 123RF