Viininmaistelun ABC

Viinin maistamista kannattaa lähestyä avoimin mielin. Apuun voi ottaa minkä tahansa koetun tuoksu- ja makumuiston, vaikka mummon mustikkakeiton tai mökkisaunan kylmät kiuaskivet.

Havainnot kannattaa malttaa kirjata paperille, se auttaa oman arvion muotoilussa. Lisäksi muistiinpanoihin voi palata myöhemmin ja kertoa esimerkiksi Alkon myyjälle, mistä on pitänyt ja miksi – valikoimasta voisi ehkä suositella jotain samankaltaista? 

Tyyli on kuitenkin vapaa. Aistien avaaminen auttaa hahmottamaan omaa viinimakua. 

Yksinkertaisimmillaan maistaminen etenee näin: 

• Katso – kuinka syvä viinin väri on? Millainen sävy siinä on? 

• Haista – kuinka voimakas viinin tuoksu on? Millaisia aromeja siitä löytyy? 

• Maista – ovatko aromit maussa samanlaisia kuin tuoksussa? Entä millainen viinin rakenne on, onko se pehmeä vai ryhdikäs tai jopa kova? Kuinka täyteläiseltä viini maistuu?

• Pohdi – millaiseen käyttöyhteyteen viini voisi sopia? Pidätkö itse viinistä, miksi?  

Kaikkia näitä voi toki pohtia tarkemminkin. Perehdy viininmaistelun vaiheisiin: 

• Katso – ulkonäkö 

• Haista – tuoksu 

• Maista – maku 

• Pohdi – johtopäätökset 

• Esimerkkejä 

Katso – ulkonäkö 

Viinin ominaisuuksista saa osviittaa jo katsomalla sitä. Kallista lasia ja tutkaile viiniä mieluiten valkoista taustaa vasten. 

Kuinka syvä viinin väri on? 

Runsas väri saattaa kertoa täyteläisestä viinistä. Näin ei ole kuitenkaan ole ihan aina, sillä rypälelajikkeiden värin määrissä on eroja. 

Millainen värin sävy on? 

Nuori punaviini on usein punavioletti, mutta sävy kääntyy viinin ikääntyessä ruskeaan. Samalla sävy haalenee. 

Nuoren valkoviinin hento viherkeltaisuus saattaa vaihtua ajan myötä keltaiseksi tai jopa ruskeaksi. Samalla sävy syvenee. 

Roseeviini saattaa muuttua ikääntyessään heleän vaaleanpunaisesta oranssiksi. Jotkut niistä tosin taittuvat oranssiin jo nuorina. 

Onko viinissä sameutta tai sakkaa? 

Ennen näitä pidettiin jopa virheinä, mutta esimerkiksi alkuviinit ovat usein suodattamattomia ja sen vuoksi sameita. 

Sakkaa voi olla, jos viiniä ei ole suodatettu tai se on ikääntynyt pullossa. 

Onko viinissä kuplia? 

Viinissä voi olla pieni määrä kuplivuutta, vaikka se ei olisikaan varsinaisesti pirskahteleva viini tai kuohuviini. Hyvin hennot kuplat valkoviinissä kertovat tuoreudesta. 

Monet pohtivat myös kuohuviinin kuplivuutta silmämääräisesti, mutta siihen lasilla on iso vaikutus. Kuplia kannattaakin arvioida ennen kaikkea suussa tunnustelemalla. 

Haista – tuoksu 

Viinin tuoksuttelu on maistelun hauskimpia kohtia. Aromit avautuvat nimenomaan hajuaistin kautta. Nenän voi työntää syvälle lasiin, ja aromien pohdinnalle kannattaa antaa aikaa. 

Viiniä kannattaa pyöräyttää lasissa. Tunnustele, miten liike vahvistaa viinin aromimaailmaa.  

Kuinka voimakas tuoksu on? 

Joissain viineissä tuoksu on lähestulkoon piilossa, mutta joissakin se on niin intensiivinen, että aromien kirjo melkein hyppää nenään. 

Millaisia aromeja viinissä on?  

Joskus viinissä aistii vain yksinkertaisia hedelmäisiä tai marjaisia aromeja, joskus sävyjä voi erottua runsaastikin. 

Viini voi saada aromeja paitsi rypäleestä myös valmistuksen aikana: 

• Rypäleistä tulevia aromeja voivat olla esimerkiksi eri hedelmät, marjat, kukat, kasvit (esim. ruoho), yrtit (esim. minttu) tai mausteet (esim. pippuri). Lista on loputon.
• Käyminen ja muu viininvalmistus voivat jättää viiniin esimerkiksi voin, hunajan, alkoholin kirpeyden, banaanin tai hiivaisuuden sävyjä.
• Kypsytys puolestaan voi tuoda viiniin vaikka tammisuuden, mausteisuuden, pähkinäisyyden, tallisuuden tai hapettumisen aromeja, joista hapettuminen on liiallisena virhe. 

Kuinka kypsältä viinin aromi tuntuu? 

Tuoksun perusteella voi arvuutella viinin ikää. Kun viini vanhenee, tuoreen hedelmäiset aromit väistyvät ja tilalle tulee esimerkiksi kuivattujen hedelmien sävyjä sekä muita kypsymisen antamia aromeja. 

Ikääntyneen viinin vivahteikasta aromipalettia kutsutaan joskus ranskan sanalla bouquet. 

Maista – maku 

Ota suuhun pieni määrä viiniä. Pyörittele sitä suussasi ja halutessasi vedä huulten välistä hieman ilmaa. Tämän jälkeen ammattilaiset sylkevät viinin pois.   

Maistaessa kannattaa pohtia viinin rakennetta. Runsaat hapot ja tanniinit tekevät viinistä ryhdikkään, jopa kovan, pieni sokerimäärä taas saattaa pyöristää sen hyvinkin lempeäksi. Entä kuinka täyteläinen viini on?  

Hapokkuus 

Viineissä on luonnostaan rypäleistä tulevaa hapokkuutta, jonka runsaus vaihtelee rypälelajikkeesta, alueesta sekä viininvalmistustavasta riippuen. 

Hapokkuus tuntuu suussa veden kielelle herauttavana raikkautena, joka ikään kuin leijuttaa kieltä. 

Hapokkuutta voi arvioida vaikka Alkon valkoviineissä käyttämällä asteikolla: vähän hapokas, keskihapokas, hapokas, erittäin hapokas. 

Tanniinisuus 

Tanniinisuus tuntuu suussa karvautena. Tanniinit ovat etenkin punaviineissä esiintyviä parkkihappoja, jotka uuttuvat pääosin rypäleiden kuorista samaan aikaan värin kanssa. 

Tanniinien maku eroaa muista hapoista: siinä missä hapokkuus lisää syljen eritystä, tanniinisuus kuivattaa suuta ja tuntuu kielen päällä. Runsaana se jopa kiristää ikeniä. 

Tanniinisuutta voi arvioida esimerkiksi Alkon punaviineissä käytetyllä asteikolla: vähätanniininen, keskitanniininen, tanniininen, erittäin tanniininen. 

Makeus 

Sokeri lisää osaltaan viinin täyteläisyyttä ja tasapainottaa mahdollista runsasta hapokkuutta. Yleisintä makeus on valko-, rosee- ja kuohuviineissä, mutta joskus myös punaviinejä saattaa pyöristää pieni määrä sokeria. 

Alkossa valko- ja roseeviinien makeus arvioidaan asteikolla: kuiva, puolikuiva, puolimakea, makea. Kuohuviineissä käytössä on vielä alkupäässä ilmaus ’erittäin kuiva’. 

Alkoholipitoisuus 

Kuinka paljon viinissä tuntuu olevan alkoholia? Se lisää osaltaan viinin täyteläisyyttä. 

Aromien runsaus 

Kuinka voimakkaalta viinin aromikkuus tuntuu suussa? Ovatko aromit samoja kuin tuoksussa, vai onko maussa yllätyksiä? 

Kuplivuus 

Jos viinissä on kuplia, miltä ne tuntuvat suussa? Laatukuohuviineissä kuplia on runsaasti ja ne tuntuvat pieniltä. 

Maun pituus 

Kuinka kauan viinin maku viipyilee suussa? Mitä intensiivisempi ja täyteläisempi viini on, sitä kauemmin maku kantaa. 

Täyteläisyys 

Täyteläisyys muodostuu viinin maun eri elementtien summana. Sitä voi arvioida esimerkiksi asteikolla: kevyt, keskitäyteläinen, täyteläinen, erittäin täyteläinen. 

Pohdi – johtopäätökset 

Maistelun lopuksi havainnot kannattaa vetää yhteen. Voit pohtia esimerkiksi: 

• Vaikuttaako viini olevan tasapainossa?
• Kuinka paljon viinistä on sanottavaa? Erilaisille viineille on paikkansa – raikas, melko yksinkertainen viini käy hyvin seurusteluun, erityisen vivahteikkaat puolestaan sopivat usein mainiosti ruokapöytään, meditaatioviineiksi tai sellaisenaan keskustelun kohteiksi ja elämyksiksi.
• Miten käyttäisit viiniä? Esimerkiksi, minkä ruoan seuraan avaisit sen?
• Mitä ihan itse pidät viinistä, entä miksi? Päätyykö se ostoslistallesi? 

Esimerkkejä 

Maistelusta voi tehdä muistiinpanot monella tapaa. Joku kirjaa pitkän listan huomioita, joku toinen ainoastaan ydinasiat tai antamalla viinille plussan tai miinuksen. 

Testataanpa kuvitteellisella uusiseelantilaisella sauvignon blanc -valkoviinillä: 

• Melko ohut, viherkeltainen väri.
• Voimakas tuoksu, jossa on karviaista, mustaherukan lehteä, vihreää omenaa, limeä sekä mineraalisuutta, joka muistuttaa hieman kosteita kiviä. Viini tuoksuu raikkaalta ja tuoreelta.
• Maku on hapokas, kuiva ja aromikas. Se viipyilee suussa melko pitkään, ja viini vaikuttaa valkoviiniksi varsin täyteläiselle. Kokonaisuutena veden kielelle herauttavan raikas viini, joka sopisi vaikka salaattien tai äyriäisten kylkeen. 

Entä miltä voisi maistua kuvitteellinen australialainen Shiraz-lajikkeen punaviini? 

• Syvä, tumman violetti väri.
• Voimakas tuoksu, jossa on kirsikkahilloa, kypsää punaherukkaa, luumua, mausteita kuten neilikkaa ja mustapippuria sekä toffeemaista tammisuutta. Viini vaikuttaa aika nuorekkaalle, mutta sitä on luultavasti kypsytetty tynnyreissä.
• Maussa tuntuu niin happoja kuin tanniineja, mutta viini ei ole ollenkaan kova. Viini on kuiva, ja runsaat aromit ovat samankaltaisia kuin tuoksussa. Maku on melko pitkä ja hyvin täyteläinen.
• Helposti lähestyttävä ja runsas punaviini, joka sopisi vaikka grillilihalle tai juustojen seuraan.