Chat
Samuli Karjulan Satokausikalenteri opastaa kauden kasviksiin
Kun kasvikset ovat kaupoissa edullisimmillaan, ne ovat myös parhaimmillaan. Samuli Karjula hoksasi tämän ja ryhtyi laatimaan listaa kauden kasviksista. Lopputuloksena syntyi Satokausikalenteri.
Samuli Karjulan kehittämä Satokausikalenteri komeilee jo yli 50 000 suomalaisen keittiön seinällä. Vuoden 2017 kalenterissa on jo reilut 200 raaka-ainetta, yli 160 kasvista ja lisäksi villiyrttejä sekä ensimmäistä kertaa myös kotimaiset kalat, kaikki luonnollisesti sesonkien mukaan.
Satokausikalenterin avulla on helppo lisätä kasviksia ja kotimaisia kaloja ruokavalioon. Karjula on sitä mieltä, että jos näitä lisää ruokavalioon, lihan syönti vähenee.
Sesongin kasvislistan oli tarkoitus ensin vain helpottaa kasvisten lisäämistä Karjulan omassa ruokavaliossa. Satokausikalenterista tuli kuitenkin hitti, joka työllistää kokopäiväisesti Samulin lisäksi hänen kaksi veljeään.
Kasvisten kilohinta johti oivallukseen
Vielä kuusi vuotta sitten Karjula työskenteli Puolustusvoimissa. Hän sai Santahaminassa tehtäväkseen parantaa varusmiesten suorituskykyä, jota hän lähti kehittämään liikunnan ja ruokavalion avulla. Luutnantti ryhtyi punnitsemaan vaakaan puoli kilogrammaa kasviksia.
Karjula alkoi itsekin maistella kasviksia, joita ei ollut aiemmin syönyt. Hän osti esimerkiksi liki 18 euroa kilolta maksavan granaattiomenan heinäkuussa vain huomatakseen, että se maistui pahalta. Seuraavan kerran hän maisteli granaattiomenaa marraskuussa. Se oli herkullinen ja maksoikin alle 4 euroa per kilo. Tämä johti tärkeään oivallukseen: kasviksen oikea sesonki on silloin, kun sen hinta on edullisimmillaan. Hän ryhtyi tutkimaan hintoja ja listaamaan kasviksia sesongeittain.
Vuonna 2012 Samuli oli kerännyt sadan sesonkikasviksen listan. Veli Johannes Karjula ideoi sen kalenterin muotoon. Yhdessä kaikki kolme, Samuli, Johannes ja Samulin vaimo Laura Karjula totuttelivat käyttämään kalenteria arjessa. Kuin huomaamatta perheen ruokavalio alkoi monipuolistua.
Lähipiirin innostamana Satokausikalenterin ympärille syntyi syksyllä 2013 Facebook-ryhmä ja ensimmäinen, vuoden 2014 Satokausikalenteri saatiin myyntiin.
Sesongin kasvikset parrasvaloon
Kurkkua, tomaattia, porkkanaa, keräkaalia, sipulia, paprikaa, jäävuorisalaattia. Nämä alle kymmenen peruslajiketta muodostavat 90 prosenttia kaikista syömistämme kasviksista. Karjula kiinnitti huomiota kauppojen hevi-osastojen esillepanoon. Ihmiset todennäköisesti ostavat sitä, mikä on kätevästi tarjolla. Entä jos laitetaan aina sesongin parhaat raaka-aineet näyttävästi esille?
Karjula aloitti sesonkiyhteistyön ensin Keskon ja sitten S-ketjun kanssa. Yhteistyössä kauppojen esillepanoon valitaan aina 5–9 sesongin parasta raaka-ainetta kuukauden ajalta. Nyt yhä useamman ostoskoriin päätyykin kyssäkaalia, myskikurpitsaa, kelta- ja raitajuurta sekä monia muita kasviksia, toki kurkun ja tomaatin ohella.
Karjulan mukaan kaikenlaisia kasviksia saa lisättyä tuttuihin ruokiin korvaamalla osan raaka-aineista kasviksilla.
”Jos osaat valmistaa lihakeiton, osaat tehdä sen myös kyssäkaalin ja keltajuurikkaan kera. Tai kuvittele, että kesäkurpitsa on kurkku, jossa on vain enemmän makua ja joka säilyy pidempään. Ei se niin vaikeaa ole.”
Entä se kotimainen kala sitten, sehän on kallista ja vaikeasti saatavaakin, vai onko?
”Keväällä hauki maksaa 3 euroa kilolta, syksyllä silakat alle vitosen. Fileoinnin tai nylkemisen voi pyytää kalatiskiltä. Perkeet vain mukaan ja liemeksi”, Karjula torppaa.
Palautetaan kasvisten lajikkeet
Kasvisruoka on nyt tosi trendikästä. Mitä enemmän kasviksille on kysyntää, sitä enemmän niitä viljellään kotimaassamme. Karjula mielestä seuraava iso trendi saattaa olla hifistely lajikkeiden ympärillä.
”Kuten viineissä, myös kasviksissa on useita eri lajikkeita. Suomessa on aikoinaan ollut esimerkiksi härkäpavusta ja nauriista satoja eri alkuperäislajikkeita. Nyt nauris on vain nauris.”
Karjula seuraa trendien lisäksi ruokakeskustelua. Hänestä siinä ollaan vähän hakoteillä, koska kaiken pitäisi helppoa ja nopeaa. Karjula on osittain samaa mieltä, mutta silti ruoanlaitossa ei tarvitse tinkiä raaka-aineista.
”Tein hiljattain sinisimpukat valkoviinikastikkeessa alle kymmenessä minuutissa. Kuinka paljon nopeampaa ruoanlaiton pitäisi vielä tästä olla?”
Karjula pyrkii sesonkiajattelun avulla välttämään liian tuttuja raaka-aineita ja ajattelemaan ruoan uudella tavalla.
”Tein esimerkiksi päätöksen olla ostamatta jauhelihaa ja korvasin sen jollain muulla lihalla tai kalalla. Tämän ja kasvisten lisäämisen ansiosta ruokavalio monipuolistuu yllättävän helposti.”Teksti Jaana Kalliokoski kuvat Miika Kainu
