Anni Hautala loihtii ruokaa kaapin kätköistä

Olet monessa mukana. Miten ehdit ja jaksat?

Jaksan ihmeen hyvin, mutta työkuvioni näyttävät kiireisemmiltä kuin ne oikeasti ovatkaan. Hyvällä ruoalla on ehdottomasti merkitystä jaksamiseen. Olen kova herkuttelemaan, mutta syön myös terveellistä ruokaa.

Millainen ruoka- ja juomafilosofia sinulla on?

Syömisessä uskon kultaiseen keskitiehen, ja ruoanvalmistuksessa menen sieltä, mistä aita on matalin! Voin hyvin oikaista ja käyttää puolivalmisteita, mutta saan onnistumisen tunteita, kun kokkaan pitkän kaavan mukaan. Rakastan samppanjaa. Lisään sitä myös ruokiin, esimerkiksi maa-

artisokkakeitto on ihanaa, kun siihen lorauttaa tilkan kuohuvaa. Pidän hyvistä viineistä, mutta minulle tulee niistä myös helposti pää kipeäksi.

Miten päädyit ruokakirjailijaksi?

Osallistuin jokunen vuosi sitten MasterChef-kilpailuun. Yllätyin, että pärjäsin niin hyvin. Kilpailun jälkeen kustantaja lähestyi minua ja ehdotti yhteistyötä. Luulin, että reseptien pitää olla monimutkaisia ja jotenkin hienoja, mutta sehän onkin ihan päinvastoin. Ihmiset kaipaavat helppoja ja nopeita ruokia, tavallista mutta maukasta.

Mitä kokkaat kotona?

Toimin ruokaa laittaessa samoin kuin kirjani reseptejä laatiessa: inspiroidun siitä, mitä kaapissa on. Minulla on aina kermaa, juustoa ja currya. Lorautan ruokiin ylijäänyttä kahviakin. Käytän paljon kaupan aletuotteita, joiden viimeinen käyttöpäivä lähestyy. Katson ruokakirjoistani joskus itsekin, mitä ruokaa voisin laittaa perheelleni.

Mikä on luottoreseptisi?

Vasta ilmestyneessä Annin ruokakirja 2:ssa (Otava) on lempparini: kinkkukiusaus puikulaperunoista. Resepti syntyi, kun piti laittaa ruokaa ja luulin, ettei kaapissa ole mitään. Mutta meillä olikin puikulaperunoita, pian vanhaksi menevä paketti kinkkuviipaleita, aurajuustokäntty ja kermaa. Yritän aina käyttää kaiken jääkaapista, ettei tarvitse heittää mitään pois.

Teksti Jaana Kalliokoski, kuva Niclas Mäkelä