Jyrki Katainen kokkaa luonnon ehdoilla

Millaisista ruoista pidät?

Olen kiinnostunut kaikesta ruoasta, ja kiinnitän yhä enemmän huomiota ruoan hiilijalanjälkeen ja siihen, että raaka-aineiden tuotantoprosessi olisi kestävä. Mutta jos jokin pitäisi valita, niin riista on suosikkini. Se yhdistyy odotetuimpiin tilanteisiin ja juhlahetkiin. Suoritin metsästäjätutkinnon 12-vuotiaana, mutta jo ennen sitä kuljin isän kanssa metsällä, ja kokkasimme yhdessä riistaruokia.

Mitä metsästäminen sinulle merkitsee?

Metsästämisessä luontokokemus on pääasia, ja jos riistaa saa, se on kirsikka kakun päälle. Luonnosta ei voi vain ottaa mitään, vaan luontoa tulee kunnioittaa, sillä se antaa, jos on antaakseen. Metsästän nykyisessä asuinmaassani Belgiassa muun muassa saksanhirviä, jäniksiä ja peltokanalintuja, Suomessa taas käyn esimerkiksi Lapissa riekkometsällä. Kokkaankin mieluiten riistakanalinnuista, mutta niitä on vaikea saada. Jos riekkoa tulee, saatan tuoda niitä Suomesta Brysseliin päivälliskutsuille, joita järjestän usein kavereille. Parhaimmillaan riista on vahvan, rubiininvärisen punaviinin kanssa, mutta hyvä seura saa riistan maistumaan aina parhaalta.

Millainen kokkailija olet kotona?

Meillä on kotona hyllytolkulla keittokirjoja, joista haen inspiraatiota mausteisiin ja tekniikoihin, mutta teen harvoin ihan ohjeen mukaan. Tykkään kokeilla ja soveltaa omasta päästä. Viime aikoina olen halunnut opetella uusia tekniikoita, koska olen aika jämähtänyt esimerkiksi kastikkeissa. Olisi kiva onnistua nostamaan jokin elementti ihan uudelle tasolle. Olemme vaimoni kanssa haaveilleet sous vide -laitteen hankkimisesta.

Olet asunut neljä vuotta Brysselissä. Mitä kaipaat Suomessa?

Belgiassa on korkeatasoisia ravintoloita, ja ruoka on rentoa, mutta todella laadukasta. Ulkopuolelta on ilo seurata, kuinka Suomessa ravintolakulttuuri on positiivisesti räjähtänyt viimeisten vuosien aikana, ja alalle on tullut rohkeaa kokeilua ja profiloitumista. Eniten kaipaan Suomesta kuitenkin mielettömän rikasta leipäkulttuuria. Melkein joka kerta tuon kotiin Brysseliin karjalanpiirakoita ja ruis-, ohra- tai kauraleipää.

Teksti Selja Tiilikainen