Mikä punaviineissä on trendikästä? – Lue kolmen klassikkoalueen tuottajan vinkit!

Varastoitavan punaviinin on oltava huippulaadukas. Ikääntyessään laatuviini saa uutta moniulotteisuutta, joka palkitsee odotuksen. Toisaalta tämän hetken viinitrendeissä painottuvat tuore raikkaus ja hedelmäisyys. Lue kolmen klassikkoalueen, Bordeaux’n, Riojan ja Chilen, tuottajan ajatuksia punaviinin trendeistä ja varastoinnista.

Bordeaux'ssa tuotetaan pitkäikäisiä punaviinejä kellarointiin

Bordeaux on yksi arvostetuimmista viinialueista. Se on tunnettu myös siitä, että vaikka alueen viinit tulevat myyntiin nuorina, niistä parhaat kestävät kellarointia jopa vuosikymmeniä.

Mitä viiniltä vaaditaan, jotta se säilyy pitkään?

”Viinissä pitää olla ensinnäkin konsentraatiota. Viininviljelijä ei saa olla ahne siinä, kuinka paljon haluaa satoa. Toiseksi tarvitaan tanniineja ja kolmanneksi hapokkuutta. Ne antavat pitkäikäisyyttä”, sanoo Jonathan Maltus, Bordeaux’n Saint-Emilionissa sijaitsevan Château Teyssierin omistaja.

Brittitaustainen Maltus nousi maineeseen 1990-luvulla yhtenä Bordeaux’n garagistes-liikkeen johtohahmoista. Nämä ”autotalliviinintekijät” osoittivat, että laadukkaita – ja erittäin kalliita – viinejä voi tehdä ilman isoja tiluksia ja satojen vuosien historiaa. Garagistit ottivat käyttöön modernia viinitekniikkaa, joka on nyt valtavirtaa kaikkialla. 

Viinien tyyli oli tuolloin täyteläinen ja tammivetoinen, mutta sittemmin into makupommeihin on hiipunut.

”Kyse oli muodista, ja kaikki muoti saavuttaa loppunsa, sillä ihmisten maku muuttuu”, Maltus sanoo nyt.

Maltus tekee Château Teyssierin tilaviinin lisäksi useita arvostettuja palstaviinejä. Tuotantoa on myös Kaliforniassa Napan laaksossa Worlds End -nimisessä talossa.

Bordeaux’ssa laatuviinin valmistus alkaa tarhalla

Laadukkaan, kellariin sopivan punaviinin valmistus on käsityötä, joka alkaa tarhalla.

Maltus kertoo, että hänen palstaviineissään viiniköynnösten satoa rajoitetaan runsaasti vihreällä poiminnalla, jossa rypäleterttuja poimitaan ennen niiden kypsymistä. Vaikka alueen säännöt sallivat kahdeksan terttua köynnöstä kohden, Maltus jättää vain neljä. Näin niihin saadaan runsaasti aromia ja konsentraatiota.

Mitä konsentroituneempi viini on, sitä enemmän se kestää kypsytystä, joka alkaa tammitynnyreissä. Teyssierin palstaviinejä kypsytetään noin 18 kuukautta tynnyreissä, joista uusia on 80 prosenttia. Tämä on reippaasti vähemmän kuin garagist-vuosina, jolloin paljon makua antavaa uutta tammea oli peräti 200 prosenttia, eli viini siirrettiin kypsytyksen aikana uusista tynnyreistä toisiin.

Vaikka viiniä on kypsytetty tynnyreissä, se ei suinkaan ole vielä kypsää. Kun Bordeaux’n huippuviinit myydään kuluttajille, ne ovat edelleen nuoria ja hyötyvät kypsyttämisestä. Maltusin mukaan hänen parhaat palstaviininsä hyötyvät jopa 20–30 vuodesta, Château Teyssierin tilaviini taas 5–10 vuodesta, vaikka monet nauttivatkin ne jo nuorempina.

Se, milloin laadukas viini on valmis juotavaksi, on osin makuasia.

”Nuori bordeaux on hedelmäistä mutta kovaa ja tiukkaa, joten se tarvitsee aikaa pulloissa. Britit kypsyttävät pitkään, mutta ranskalaiset juovat viinin nuorempana. Amerikkalaiset avaavat pullon vieläkin aiemmin”, Maltus sanoo.

Pullokypsytyksen aikana viini saa lisää aromikkuutta ja tanniinit pehmenevät.

”Iän aistii viinistä, mikä on hyvä asia”, Maltus summaa.

Teksti jatkuu kuvien jälkeen.

Klassikkoalueiden punaviinit Alkon valikoimassa

Alkon valikoimassa on noin 2500 punaviiniä. Niistä noin 100 tulee Espanjan Riojasta, 150 Ranskan Bordeaux’sta ja 200 Chilestä.

Jonathan Maltus (oik.) innostui viinialasta istuttuaan istuttuaan päivälliskutsuilla viinintekijän vieressä.

Riojassa tuotetaan kuluttajille valmiiksi kypsytettyjä viinejä

Pohjois-Espanjan Rioja on Bordeaux’n ohella yksi klassisista punaviinialueista. Alueiden viineillä on yhtäläisyyksiä, mutta niitä myös erottaa selkeästi ainakin yksi tekijä: Riojassa viinejä kypsytetään pidempään tynnyreissä ja pulloissa.

Tynnyrit antavat kypsytyksen aikana tammen mausteisia aromeja, joiden määrä erottaa Bordeaux’n ja Riojan perinteistä tyyliä. Riojassa tammisuus on voimakkaampaa.

Bodegas LAN -viinitalon viinintekijä Maria Barua pitää kypsytystä hyvänä viininystävien kannalta.

”Yksi Riojan viinien isoimmista eduista on se, että ne lasketaan myyntiin, kun ne ovat valmiita juotaviksi”, hän sanoo.

Mikä tahansa viini ei hyödy pitkästä tammikypsytyksestä. Barua korostaakin, että kypsytettävä viini on valmistettava laadukkaista rypäleistä, joissa on hapokkuutta sekä runsaasti polyfenoleja eli väriä, tanniineja ja makuaineita, jotka tukevat kypsyttämistä.

Kypsyttäminen tynnyreissä muuttaa viinin makua ja rakennetta.

”Vastavalmistettu viini on suutuntumaltaan hieman kovaa, mutta muuttuu silkkiseksi kypsytyksen aikana. Huolehdimme viineistä kellarissa kolme, neljä tai viisi vuotta, joten kun viini päätyy kuluttajalle, se on valmis. Ihmiset arvostavat tätä panostusta”, Barua sanoo.

Tammikypsytyksen aikana viinin aromit muuttuvat nuoresta, punaisesta hedelmäisyydestä kypsempään ja tummempaan. Viini saa Baruan mukaan tynnyreistä myös lisää rakennetta, hienostuneisuutta ja pehmeyttä.

Rioja on samaan aikaan perinteikäs ja moderni

Rioja on perinteikäs alue, jonka tuottajat tekevät viinejään eri tyyleillä. Kärjistäen voi sanoa, että vanha tyyli on hyvin tamminen ja jopa hieman hapettunut, kun taas modernit tuottajat tekevät viinejä, joissa on enemmän hedelmäisyyttä ja vivahteikkuutta.

”Meidän filosofiamme on, että kaikki alkaa viininviljelystä, joten viinissä pitää olla rypäleiden kasvupaikan tuntua. Kypsytyksessä tammen käytön pitää olla kullekin viinille räätälöityä riippuen sen alkuperästä, ja sen pitää korostaa rypäleiden luonnetta, ei peittää sitä. Tasapaino hedelmäisyyden ja tammisuuden välillä on tärkeää”, Barua painottaa.

Riojan alueen säännöt jakavat viinit eri kypsytysluokkiin, joilla kullakin on omat vaatimuksensa kypsytysajalle. Crianza on nuorin viini, reserva vanhempi ja gran reserva kaikista iäkkäin. Tynnyrikypsytyksen ohella kypsytyksen on jatkuttava myös pulloissa.

”Jokainen viini saa tarvitsemansa kypsytyksen. Maistamme viinin tynnyreistä kahden kuukauden välein ja arvioimme, mikä on oikea aika sille. Noudatamme Riojan luokitusta, mutta teemme myös viinejä ilman ikämerkintää. Jokaisella viinillä on tarinansa ja ominaispiirteensä, joten meidän on näytettävä niiden persoonallisuus”, Barua kertoo.

Teksti jatkuu kuvien jälkeen.

Maria Barus pitää kypsytystä hyvänä viininystävien kannalta.

Chileläisten punaviinien trendit edustavat kevyempää tyyliä viileiltä kasvupaikoilta

Laajamittainen viinien viljely ja vienti ovat Chilessä tuoretta perua, vaikka maalla onkin pitkä viinihistoria. Esimerkiksi Alkoon ensimmäinen chileläinen viini tuli vasta vuonna 1990, mutta maa on jo ehtinyt kasvaa Suomen suosituimmaksi viinimaksi, jonka tuotteet edustavat tämänhetkisiä trendejä.

Nopeasti kasvava tuotanto on tarkoittanut muutenkin nopeaa kehitystä. Cono Sur -viinitalon pääviinintekijä Matias Rios sanoo, että maassa panostetaan nyt laatuun.

”Chile on tunnettu hyvälaatuisten edullisten viinien tuottajana, mutta nyt haluamme näyttää, että Chilessä voidaan tehdä myös hienostuneita viinejä.”

Punaviinien trendeistä puhuttaessa Rios nostaa ensin Pinot Noir -lajikkeen, joka on talon tuotannossa tärkeässä roolissa. Se edustaa trendeissä kahtakin suuntausta: entistä kevyempää tyyliä sekä uusia viileämpiä kasvupaikkoja.

”Pinot Noir sopii viileämmille tarhoille, joilla se tuottaa herkkiä, raikkaita ja hapokkaita viinejä”, Rios sanoo.

Moderneja viinejä tekevä Cono Sur on hakenut viileitä kasvunpaikkoja esimerkiksi meren läheisyydestä sekä tarhoilta, jotka sijaitsevat korkealla, jopa yli 1 000 metrissä. Myös monet muut tuottajat ympäri maailman seuraavat perässä, sillä hedelmäinen ja aiempaa kepeämpi tyyli on yleistymässä. Samalla ilmastonmuutos lämmittää perinteisiä kasvupaikkoja.

”Ihmiset ovat alkaneet arvostaa tasapainoa, raikasta hedelmäisyyttä ja juotavuutta. Ennen vallalla olivat robustit, tammiset ja isot viinit”, Rios kuvailee.

Chileläiset viinit ovat luonteikkaita sekä alkuperää ja luontoa kunnioittavia

Punaviinien keventyminen ei tarkoita, etteikö niissä voisi olla moniulotteisuutta. Vaikka vallalla oleva tyyli on nuorena nautittava, laadukkaimmat viinit tehdään edelleen niin, että niitä voi kypsyttää. Myös Cono Surin parhaimmisto hyötyy 5–7 vuodesta pulloissa.

Persoonalliset viinit ovat ylipäätään nousussa, ja viinien halutaan ilmentävän alkuperäänsä ja rypälelajiketta. Cono Sur kokeilee uusia tarhanpaikkoja sekä Chilessä vielä harvinaisia lajikkeita kuten Nebbioloa, Mourvèdreä, Sangioveseä tai Carignania. Lajikkeita myös sekoitetaan luovasti – talolla on esimerkiksi viini, johon on käytetty peräti kahdeksaa lajiketta.

Matias Rios sanoo, että innovaatioiden ja laadun ohella kestävä kehitys on Cono Surin toiminnassa yksi tärkeimmistä arvoista.

”Ihmiset välittävät nyt maailmasta, ilmaston lämpeneminen on totta tänä päivänä. Jos emme toimi, lapsemme kärsivät siitä.”

Luonnon kunnioittaminen, kestävä kehitys ja luomuviljely ovatkin Riosin mukaan iso trendi. Ihmiset suosivat yhä enemmän luomua, joten viiniteollisuus on alkanut työskennellä vihreästi.

Teksti jatkuu kuvien jälkeen.

Chileläisissä punaviineissä maistuu hedelmäinen ja aiempaa kevyempi tyyli. Matias Rios painottaa luonnonmukaisuutta.

Klassisia punaviinien rypäleitä

Cabernet Sauvignon: Ryhdikkäitä, tiiviitä ja aromikkaita viinejä, joista parhaat ovat pitkäikäisiä. Kotoisin Bordeaux’sta mutta nykyisin suosittu ympäri viinimaailman.

Merlot: Toinen Bordeaux’n rypälesekoituksen päälajike. Puhtaana Cabernet’ta pehmeämpiä, runsaan hedelmäisiä viinejä, joilla ei ole aivan vastaavaa kypsytyskestävyyttä. Niin ikään suosittu ympäri maailman.

Pinot Noir: Bourgognen klassikko, joka on suosittu myös muualla viileillä kasvupaikoilla. Suhteellisen kevyitä mutta hienostuneen marjaisia viinejä, joista laadukkaimmat ovat runsaita ja hyvin pitkäikäisiä.

Syrah: Alkujaan Rhônen lajike, jota viljellään muilla lämpimillä alueilla. Tunnetaan myös nimellä Shiraz. Erittäin runsaita ja ryhdikkäitä viinejä, joista parhaat ovat pitkäikäisiä.

Tempranillo: Riojan päälajike, jota viljellään myös Portugalissa sekä Euroopan ulkopuolella. Aromikkaita ja kypsytyskestäviä viinejä.

Sangiovese: Toscanan arvolajike, jota viljellään Italian ohella myös esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Argentiinassa. Viinit vaihtelevat, mutta parhaimmillaan ne ovat hapokkaan ryhdikkäitä, aromaattisia, täyteläisiä ja kellariin sopivia.

Nebbiolo: Pohjois-Italian Piemonten arvolajike, jonka viinit ovat muualla suhteellisen harvinaisia. Syviä, aromaattisia, hapokkaita ja tanniinisia viinejä, jotka suorastaan vaativat kypsytystä. Parhaat viinit erittäin pitkäikäisiä.