Chat
Suomalaiset marjaviinit ovat maailman huippuja
Metsien puhtaus ja aidon marjan maku maistuvat kotimaisissa marjaviineissä, jotka tehdään suurella intohimolla viinitiloilla eri puolilla Suomea. Kotimainen viinituotanto on kehittynyt huimasti reilussa 20 vuodessa, ja kehitys on hionut marjaviineistä maailman huippuja.
Kuohuviinipullo poksahtaa auki. Silmien edessä avautuu henkeäsalpaava näkymä karjalaisten vaarojen ylle aina Venäjälle saakka. Juoma kuplii lasiin ja hapokas marjan tuoksu kosiskelee maistamaan. Olemme Ilomantsin vesitornissa, Hermannin viinitilan viinibaarissa.
Hermannin viinitila on Suomen vanhin viinitila ja ensimmäinen kuohuviinitila. Sen perustajat raivasivat tietä kotimaisen viinitilatoiminnan mahdollistamiseksi Suomessa kolmekymmentä vuotta sitten.
”Kasvatimme marjoja ja mietimme, miten se voisi työllistää ympärivuotisesti. Viiniä ei silloin saanut tehdä myyntiin, mutta teimme sitä omiin tarpeisiimme ja vierailimme tiuhaan päättäjien puheilla lain muuttamiseksi”, kertoo Hermannin viinitilan yksi perustajista, toimitusjohtaja Harri Turunen.
Vuonna 1995 voimaan astunut lakimuutos mahdollisti pienviinituotannon ja myynnin tiloilla. Samalla paikallinen viinikulttuuri alkoi kehittyä.
”Ensin viinejä tuli markkinoille paljon, ja monet niistä olivat huonoja. Nyt jäljellä ovat parhaat. Suomalaiset marjaviinit ovatkin maailman hienointa laatua”, Turunen kiteyttää.
Miten marjaviini eroaa rypäleviinistä?
Kuohujuoma on raikas ja yllättävän samantyylinen kuin rypälekuohuviinit. Marjaviinit eroavat rypäleviineistä enemmän.
”Pitää unohtaa marja- ja rypäleviinien vertailu, sillä raaka-aine on niin erilainen. Meidän viinimme ovat nuoria ja raikkaita, ja niissä maistuu viinimarja tai mansikka. Viinit ovat lyhyitä, eikä niissä ole samanlaista syvyyttä kuin rypäleviineissä, saati tanniinia”, Turunen kertoo.
Hermannin viinitilan viinit tehdään perinteiseen tyyliin käyttämällä marjasta puristettu mehu viiniksi sokerin ja viinihiivojen avulla. Osaan tuotteista käytetään koko marja-aines. Rypäleiden kuorissa ja siemenissä on hiivaa ja tanniinia. Viinimarjoissa kuoret ovat ohuet ja siemenet olemattomat, ja ne poistetaan puristusvaiheessa.
Hermannin viinitilan tanniinittomat marjaviinit ovat heille myyntivaltti, sillä monet ovat tanniineille herkkiä. Flavonoideja ja vitamiineja viinimarjoissa on enemmän kuin rypäleissä, ja ne säilyvät lopputuotteeseen.
”Meidän jippomme marjaviinien teossa ovat syntyneet vuosien kokeilujen kautta. Mehujen puristus tehdään hellävaraisesti, jolloin kuoriaineksen aromit ja väri saadaan talteen. Oikeaa käymishiivaa etsimme vuosia, ennen kuin löysimme juuri tälle raaka-aineelle sopivan”, Turunen kertoo.
Juttu jatkuu kuvien jälkeen.
Hermannin viinitila käyttää mustikoita, mansikoita, mesimarjoja, lakkaa, variksenmarjoja ja koivunmahlaa sekä musta-, puna-, viher- ja valkoviinimarjoja ja keltaista karviaista.
Ainoa Wineryn raaka-aineita ovat mustikka, puolukka, hilla, kuusenkerkkä, hunaja ja mesiangervo. Tilan omat vadelmat istutetaan ensi keväänä.
Punaisen Tuvan viinitila hyödyntää lähialueiden viinimarjoja, mustikkaa, puolukkaa ja marja-aroniaa, sekä koivunmahlaa ja oman maan mansikkaa.
Kotimaista viiniä ecuadorilaisella ja jenkkiläisellä twistillä
Aivan lähellä Lahtea asfaltti muuttuu peltoja halkovaksi pöllyäväksi hiekkatieksi. Tie päättyy keskelle klassista suomalaista maalaismiljöötä. Hollolalaisella tontilla on moderni talo suurine varastorakennuksineen. Ainoa Wineryn Paola Guerrero de Cohen rientää ulos tervehtimään, puoliso David Cohen kurkistaa varastorakennuksen ovesta ulos ja toivottaa tervetulleeksi englanniksi.
Cohenit ovat muuttaneet Hollolaan puoli vuotta aikaisemmin Espoosta. Alun perin he ovat kotoisin Ecuadorista ja Yhdysvalloista, jossa he asuivat Bostonin lähellä ja harrastivat viinien valmistusta. Intohimoisen harrastuksen ongelmana oli saada huippuraaka-aineita. Suomeen pariskunnan toi reilu kymmenen vuotta sitten David Cohenin työ, ja täällä viiniharrastus jatkui.
”Huomasimme, että Suomen metsissä on parhaimmat ja puhtaimmat marjat, jotka ovat kaikkien saatavilla. Suurin ongelmamme oli, miten saisimme ne toimimaan viinissä, sillä marjat ovat niin erilaisia kuin rypäleet. Marjojen kuori on esimerkiksi paljon ohuempi ja maku herkempi”, David Cohen kertoo.
Metsämarja on herkkä raaka-aine
Insinöörinä työskentelevä Cohen tutki käymisprosesseja ja perehtyi biologiaan, fysiikkaan ja kemiaan, mittasi ja seurasi. Ja välillä pari maisteli ja taas kokeiltiin, vuosi toisensa jälkeen. Neljä vuotta Suomeen muuton jälkeen Cohenit havaitsivat, että viinit olivatkin paljon parempia, kuin mitä he olivat Bostonissa pystyneet tekemään rypäleistä. Elämä Suomessa oli asettunut uomiinsa. Molemmat olivat suorittaneet viinin tuotannon ammattitutkinnon ja kaksilapsiseen perheeseen oli syntynyt kolmas lapsi.
”Perustimme yrityksen, kun saimme vuokrattua tuotantotilat. Valmistimme tuotteita ja kehittelimme uutta. Joitakin raaka-aineita olimme kokeilleet jo Yhdysvalloissa, ja yksi näistä oli hunaja. Suomessa kokeilimme eri tuottajien hunajaa, ja vasta kun löysimme oikean tuottajan, viini onnistui. Nyt tuotteesta maistaa marjan lisäksi hunajan aromit. Kehittely kesti 10 vuotta”, David Cohen juttelee.
Marjaviinit tehdään modifioidun perinteisesti
Ainoa Wineryn kotimaisia viinejä on palkittu niin Ranskassa, Saksassa, Islannissa kuin Kaliforniassa.
Cohenin mukaan viinien salaisuus on modifioitu perinteinen tapa tehdä punaviiniä. Marjat käytetään mäskissään mahdollisimman pitkään, ja ne puristetaan mehuksi vasta käyttämisen jälkeen. Maku vahvistuu ja syvenee. Kun marjojen kuoriaines on mukana, viiniin syntyy rypäleviineille tyypillisiä tanniineja. Tanniineja saadaan myös tammesta.
”Käymisprosessia ei voi juuri ennakoida, vaan käymistä pitää seurata, jotta sen voi pysäyttää juuri oikealla hetkellä. Tanniineja kuitenkin tarvitaan, sillä se vaikuttaa viinin struktuuriin ja maku-vivahteisiin.”
Uuden karheassa tuotantotilassa käyvä viini kuplii. Cohen laittaa päälleen työvaatetuksen ja suojahatun ja aloittaa mäskin siivilöinnin. Kirkkaan punainen viini virtaa tynnyriin.
Juttu jatkuu kuvien jälkeen.
