Näin korona vaikutti viinintuotantoon 2020

Korona on vaikuttanut viinintuottajiin kuten kaikkiin bisneksiin eri puolilla maailmaa”, vahvistaa Alkon tuoteviestintäpäällikkö, Master of Wine Taina Vilkuna, joka seuraa viinialaa työkseen. Pandemia on vaikuttanut niin viinitilojen työskentelyyn kuin maailmanlaajuisiin viinimarkkinoihin.

Sadonkorjuu turvaväleillä

Viinisato jouduttiin tänä vuonna korjaamaan poikkeusoloissa. Apuna kuitenkin oli, että sato kypsyi lähes kaikkialla poikkeuksellisen aikaisin.

”Eteläinen pallonpuolisko pääsi kuivin jaloin, sillä suurin osa sadosta oli keväällä jo korjattu, kun korona iski. Kun nähtiin, että se on tulossa, sadonkorjuuta pystyttiin kiirehtimään”, Vilkuna kertoo.

Korjuu alkoi myös Euroopassa harvinaisen aikaisin, koronan toisen aallon viritessä alkusyksystä. Ongelmia syntyi siitä, että vanhalla mantereella rypäleet poimitaan usein käsin, mutta riittävän sesonkityövoiman saaminen oli monin paikoin vaikeaa. Esimerkiksi karanteenit vaikeuttivat työvoiman liikkuvuutta.

Viinitarhoilla turvavälien pitäminen on onneksi suhteellisen helppoa. Satoa korjaamaan tulleiden kausityöntelijöiden ryhmämajoitukset ja ruokailut jouduttiin kuitenkin miettimään uusilla tavoilla, mikä aiheutti tuottajille lisää kuluja.

Korona nopeuttaa siirtymistä koneelliseen poimintaan

Vilkuna arvioikin, että pandemia saattaa nopeuttaa siirtymistä koneelliseen poimintaan, joka on jo valtavirtaa Euroopan ulkopuolella.

”Voisin kuvitella, että muutos tapahtuu siellä, missä siihen on taloudelliset, maastolliset ja viinityypin sallimat mahdollisuudet. Nykyiset koneet ovat jo niin hellävaraisia, että viinin laatu ei merkittävästi kärsi koneellisesta poiminnasta”, Vilkuna sanoo. Hän huomauttaa, että myös sesonkityöntekijöiden työolojen kasvava kritisointi edesauttaa kehitystä.

Laadukas satovuosi – mutta turhan suuri

Viinintuottajat ympäri maailman ovat saaneet iloita tänä vuonna erityisen laadukkaasta sadosta. Ilo on kuitenkin rajallinen, sillä pandemia on vaikuttanut keväältä lähtien merkittävästi viinien kysyntään.

Koska myynti ei ole vetänyt, viinitaloilla oli jo ennen sadonkorjuuta tankit ja varastot täynnä viiniä. Siksi rypälesato – vaikka kuinka laadukas – on kannattanut monella alueella jättää osin poimimatta.

”Tänä vuonna oli tulossa erinomaisen hyvälaatuinen ja suuri sato lähes joka puolella Eurooppaa. Esimerkiksi Espanjassa oli hyvät näkymät, mutta hallitus lupasi maksaa siellä jopa 60 prosenttia rypälekilon normaalista hinnasta, jos sato jätetään korjaamatta”, Vilkuna avaa.

Muihin esimerkkeihin lukeutuu muun muassa Chiantin alue Italiassa, missä sallitun sadon määrää pienennettiin 20 prosentilla. Samoin Champagnessa tuottajien järjestö sopi korjattavan sadon määrän poikkeuksellisen alhaiseksi, sillä vahvasti juhliin liittyvän kuplajuoman kysyntä laski tänä vuonna dramaattisesti.

Ylijäämäviineistä käsidesiä

Viinin liikatuotanto ei ole uusi ilmiö, joten EU on tukenut jo aiemmin viinien tislaamista etanoliksi. Vilkuna keventääkin, että käsidesiä tuoksutellessa voi pohtia, mistä viinistä sen raaka-aine on mahdollisesti tislattu.

Vaikka taivas ei ole pilvetön, satomäärän rajoittamiseen liittyy toki positiivisiakin piirteitä.

”Onneksi sadonkorjuun aikana ei ole ollut kaatosateita tai jotain muuta, joka olisi aiheuttanut huonolaatuisen sadon. On parempi, että hyvästä voi valita parhaat päältä, ja jättää huonommat poimimatta.”

Korona on tämän vuoden suurin ilmiö, mutta viinintuottajilla on haasteita ennestäänkin. Vilkuna muistuttaa, että maailmanlaajuisesti entistä aiemmin kypsyvä sato kertoo ilmastonmuutoksesta. Vaikka laatu oli hyvä, ilmaston ääri-ilmiöt ovat aiheuttaneet monin paikoin ongelmia. Ne ovat ilmenneet esimerkiksi silmuja tuhonneina halloina, kypsyviä rypäleitä tuhoavina raekuuroina, tulvina sekä Australian ja Kalifornian metsäpaloina.

Australiassa tilanne on jo rauhoittunut, mutta palot pilasivat osan sadosta savun virhearomeilla. Toisaalta Kaliforniassa satoa korjattiin vaikeissa olosuhteissa paitsi savun keskellä myös yön pimeydessä, sillä päivälämpötilat olivat liian kuumia työskentelyyn.

Pienet suurimmissa vaikeuksissa

Korona on vaikeuttanut kaikenlaisten yritysten toimintaa, mutta isot ovat pärjänneet jonkin verran pieniä paremmin.

Vilkuna kertoo, että viinien kauppa on keskittynyt maailmalla isoille toimijoille, kun pienet erikoisliikkeet ovat menettäneet asiakkaita supermarketeille. Samalla monet asiakkaat ovat vaihtaneet entistä edullisempiin viineihin ja kenties tuttuihin isoihin viinien tuotemerkkeihin.

Viinintuottajat tarvitsevat niin pulloja, korkkeja, kapseleita kuin hanapakkauksiakin, joiden valmistajia ovat koskeneet samat rajoitukset kuin muitakin tehtaita. Vilkunan mukaan näiden tuotanto ja materiaalien rahtaus on paikoin hidastunut, mikä on osaltaan pahentanut joidenkin pientuottajien ahdinkoa. Isot viinialan yritykset ovat olleet vahvoilla ostoissaan.

Viiniturismi lopahti

Moni tuottaja on kärsinyt myös viiniturismin tyrehtymisestä, vierailijat kun ovat olleet tärkeä tulonlähde monella alueella. Suomessakin moni viinialan toimija on ollut tänä vuonna vaikeuksissa, koska esimerkiksi myynti ravintoloihin ei keväällä vetänyt.

Alkon valikoima kasvoi

Alkossa ovat myymälät olleet auki. Olemme tarjonneet tavarantoimittajille mahdollisuuden, että maksamme laskut nopeammin. Lisäksi kaikki tavarantoimittajat saavat tuotteensa myyntiin Alkon verkkokauppaan”, Vilkuna kertoo. Valikoima onkin kasvanut nyt yli 10 000 tuotteeseen.

Teksti: Lasse Pakarinen, Kuva: Vesa Tyni