Punaviinien uusi heleys 2023: keveys ja persoonallisuus nousussa

Suomessa punaviinit nousivat kunnolla suosioon vasta 1990-luvulla. Sitä ennen viinimaku painottui valkoviineihin, joissa korostuivat nykyisin harvinaisemmat puolimakeat ja makeat, seurustelukäyttöön soljahtavat tyylit.  

Vielä 1990-luvun alussa valkoviinejä myytiin jopa tuplasti punaviineihin nähden. Nyt punaviinit ovat vakiintuneet suomalaisten laseihin ja ruokapöytiin. Sekä valko- että punaviinejä myydään Alkossa lähes saman verran.  

Punaviinimaiden TOP 3 

Suomalaisten suosimien punaviinien kolme kärkimaata ovat Espanja, Chile ja Italia. 

• Espanja oli suomalaisten punaviinirakkaus 1990-luvulla. Viineissä oli – ja on edelleen – monien suosimaa pehmeää täyteläisyyttä, lähestyttävyyttä ja tammen vaniljaisuutta. 

• Chile ponnahti nopeasti tilastojen kärkeen 2000-luvun alkupuolella. Chilen tuotteissa kiehtoi niin hyvä hinta-laatu­suhde kuin viinien runsas hedelmäisyys. 

• Italia on noussut viime vuosina Alkon myynnissä punaviinimaiden kakkoseksi. Syitä on useita: nykyään viinit valitaan tarkasti ruoan mukaan, ja italialainen keittiö on suosittua. Myös kevyemmät viinit kiinnostavat, kun lautasilla on yhä useammin kasvisruokaa. 

Mitä punaviineiltä nyt halutaan? 

Siinä missä punaviineihin haluttiin ennen paljon alkoholia, täyteläisyyttä ja muhkean tammista makua, nyt viinit saavat olla kevyempiä ja maistua rypäleiden omilta aromeilta. 

Kansainvälisesti punaviinien isoja trendejä parin viime vuosikymmenen aikana ovat olleet: 

• Tammikypsytyksen muuttuminen maltillisemmaksi. 

• Heleän hedelmäisen punaviinityylin nousu, esimerkkinä Uuden-Seelannin heleät, raikkaan marja-aromiset Pinot Noir -lajikkeen viinit. Hedelmäisyyden aikaansaaminen tosin on paikoin haastavaa, kun ilmastonmuutoksen myötä monet alueet korventuvat kuumuudessa. 

• Punaviineistä etsitään yhä useammin persoonallisuutta. Se voi tarkoittaa vaikka alkuviinejä eli mahdollisimman luonnonmukaisin menetelmin tehtyjä viinejä. 

Alueiden omat lajikkeet nousussa 

Tulivuori Etna nousee ylväänä Sisilian saaren itäosassa, ei kovinkaan kaukana Manner-Italian varpaankärjestä. Suosittu turistikohde on nykyisin mielenkiintoinen viinialue, jonka vulkaaninen maaperä ja tarhojen korkeus tuottavat hienoja viinejä. 

Etnan viineissä maistuu useampikin kansainvälinen viinitrendi: kohoava laatu, alueiden omat persoonalliset lajikkeet, sekä kiinnostus uusia alueita kohtaan – joita sijaitsee myös esimerkiksi muilla Välimeren saarilla sekä nousevissa viinimaissa. 

Nyt kiinnostavia alueiden omia punaviinilajikkeita ovat muun muassa: 

• Italiasta arvostetut alkuperäislajikkeet Etnan Nerello Mascalese sekä Etelä-Italian aglianico-viinit.

• Portugalista lasiin saattaa päätyä Touriga Nacionalin tapaisten portviinistä tuttujen rypäleiden viinejä.

• Espanjan vähemmän tunnetuista lajikkeista kiinnostaa esimerkiksi hedelmäinen Mencia.

• Kreikasta huomiota on saanut luonteikas Xynomavro.

Klassikot tekevät paluuta 

Monet suomalaiset juovat entistä harvemmin, mutta kun lasiin halutaan viiniä, se saa monesti olla entistä parempaa. Tämä näkyy klassikoiden suosiona. 

Esimerkiksi nämä punaviinien klassikot ovat kysyttyjä:  

• Kuivatuista rypäleistä valmistettu muhkea amarone on Italian hinnakkaammista viineistä kysytyin.

• Toscanan klassikot sekä Piemonten maakunnan Nebbiolo-lajikkeen viinit, kruununjalokivinään barolo ja barbaresco. Moniulotteiset, maultaan usein varsin tiukat nebbiolot eivät aina ole niitä helpoimmin lähestyttäviä viinejä. Nyt siis kokeillaan myös hieman haastavampia tyylejä.  

• Ranskassa etenkin Bordeaux’n, Bourgognen ja Rhônen viinialueiden punaviinit.

• Espanjan valmiiksi kypsytetyt reserva- ja gran reserva -viinit, joita saadaan muun muassa Riojasta. Niiden maussa voi aistia jo ostohetkellä kehittyneitä aromeja. 

• Klassikoiden suosio ei rajoitu Euroopan vanhojen viinimaiden tuotteisiin. Australian huippuviineillä on Suomessa vankka maine ja suosio. Samoin esimerkiksi Kalifornian huipuille on kysyntää. 

Näin kypsän ja tuoreen hedelmäisen punaviinin aromit eroavat toisistaan

Teksti Lasse Pakarinen, asiantuntijana Alkon tuoteviestintäpäällikkö Taina Vilkuna