Chat
Viritä perinnereseptisi tähän päivään
Sukupolvien välinen kohtaaminen on monesti jatkunut suvuissa kulkeneiden reseptien välityksellä. Suomen 100-vuotisjuhlavuonna onkin aika kaivaa laatikon pohjilta tutut perinneruokaohjeet. Ne on helppo uudistaa omannäköisiksi ja luoda näin uusia tulevaisuuden perinneruokia.
Sijaintimme Pohjolassa idän ja lännen välissä on vaikuttanut suuresti ruokakulttuurimme kehitykseen. Yhteiskunnalliset muutokset, elintason nousu ja matkailu ovat tuoneet suomalaisiin ruokapöytiin uusia tuulahduksia. Olemme kiinnostuneita ruoanlaitosta ja ravinnon alkuperästä nyt enemmän kuin koskaan. Luomme kokeilunhaluisesti vanhasta uutta ja muokkaamme perinnereseptejä hektisyyden ja joskus laiskuudenkin vuoksi oikotieohjeiksi. Monien uudenlaisten innovaatioiden – kuten kasviproteiinituotteiden ja esikäsiteltyjen kasvisten – ansiosta ruoanlaitto onkin helpottunut ja nopeutunut.
Syödään yhdessä -hanke pyrkii synnyttämään uusi perinteitä
Ruokaperinteet uudistuvat päivittäisillä valinnoillamme kotikeittiöidemme arjessa. Tämän päivän ruokaperinteiden luominen on rajoja rikkovaa ja innovatiivista. Saamme ruokakulttuuriimme vaikutteita ja makuja myös muualta maailmasta, ja voimme yhdistellä niitä rohkeasti perinteisiin ruokalajeihimme. Suomen satavuotisjuhlavuoden ohjelmaan kuuluvan Syödään yhdessä -hankkeen tausta-ajatuksena onkin luoda monista puroista syntyvä ilmiö, joka vaikutukset jäävät elämään juhlavuoden jälkeenkin.
Yhteisissä ruokailuhetkissä tärkeintä on ilonpito, jolloin makuelämyksistä ja tarinoista syntyy uusia ruokaperinteitä. Hyvää suomalaista ruokakulttuuria juhlistetaan suomalaisen kulttuurin päivänä eli Kalevalan päivänä, joka nimettiin myös ruokakulttuurin päiväksi.
Näin voit tuunata perinnereseptejä
Hyviksi todetut perinneruoat voidaan kohottaa uusiin sfääreihin ja valmistaa tämän päivän aineksilla ja uudenlaisilla valmistustavoilla sekä esillepanoilla moderneiksi ruoiksi.
Terveys- ja ympäristönäkökulmat sekä eettiset valinnat ovat saaneet monia lisäämään kasviksia ruokavalioomme. Kokeile siis Pohjois-Karjalasta kotoisin oleviin karjalanpiirakoihin riisin tai perunan sijaan bataattia tai punajuurta. Nyhtökauralla tai Härkiksellä voit korvata lihan ja tuunata perinteisen kaalilaatikon. Mausta hämäläinen piimäjuusto villivihanneksilla, vaikkapa vuohenputken versoilla tai nokkosilla.
Suosi kestävästi pyydettyjä lähiveden kaloja, ja syö niitä kohtuudella. Esimerkiksi ongella saadut särjet voi sujauttaa savolaiseen muikkukukkoon. Eteläkarjalainen pitoruoka karjalanpaisti voidaan kypsentää täydellisen mureaksi lihaksi keittiömestareilta opituilla tekniikoilla, kuten tyhjiöpakatun sous viden (matalalämpökypsennys) avulla. Pitkään hautunut eteläpohjalainen ohrakryynipuuro tarjoillaan trendiruokien tyyliin kulhosta, ja pinta aateloidaan granolalla, hedelmillä ja marjoilla. Saaristoalueen mustaleipään saa fiiniä otetta pienpanimoiden erikoisoluista.
Monissa vanhoissa perinneruoissa on vielä paljon ammennettavaa. Anna ruokakulttuurin kukoistaa keittiössä ja lähde nyt innokkaasti kokeilemaan esimerkiksi Härkis-kaalilaatikkoa ja karjalan bataattipiirakoita.
Teksti ja Katri Schröder, kuvat Otavamedia/Seppo Saarentola ja ELO-säätiö/Laura Riihelä
