Miten tunnistan virheellisen viinin?

Asiakkaat palauttavat Alkoon varsin vähän virheellisiä tuotteita, jos niiden määrä suhteutetaan koko myynnin määrään.

”Alkoon palautetaan noin 13 000 pulloa vuodessa, mikä tarkoittaa sitä, että vain yksi tuote viidestä tuhannesta myydystä palautetaan”, kertoo Alkon laadunvalvonnan päällikkö, kemisti Juha Viikari.

Korkkivika, eli epämiellyttävä kellarimainen aromi, on ylivoimaisesti yleisin palautusten syy. Muita ovat esimerkiksi viinin jälkikäyminen sekä hapettuminen, joka voi johtua muun muassa viallisesta suljennasta.

Joskus asiakkaat huolestuvat myös viinikivestä tai viinin sisältämästä sakasta. Ne eivät kuitenkaan ole varsinaisia virheitä.

Lue yleisimpien viinin virheiden tuntomerkeistä lisää alempana.

Toimi näin, jos havaitset viinin pilaantuneen

Alkosta ostettu viallinen tuote kannattaa aina palauttaa. Sen voi tehdä mihin tahansa myymälään riippumatta siitä, mistä juoma on hankittu.

Yleensä myyjä pystyy korvaamaan tuotteen saman tien, mutta tarvittaessa tuote lähetetään eteenpäin laadunvalvontaan. Viiniä pitää olla jäljellä sen verran reilusti, että virheen pystyy toteamaan.

Viikari kannustaa palauttamiseen, sillä niin virhe tulee Alkon laadunvalvonnan ja heidän kauttaan myös maahantuojan ja valmistajan tietoon.

Ei kannata huolestua, vaikka olisikin maistanut virheellistä viiniä.

”Viini itsessään on aika turvallinen elintarvike. Siinä on kohtuullisen korkea alkoholiprosentti ja hapan ympäristö, jossa ruokaa pilaavat bakteerit eivät menesty. Virhearomit vain tekevät viinin nauttimisesta epämiellyttävää”, Viikari valaisee.

Korkkivian tunnistaa maakellarin aromista

Korkkiviaksi kutsutaan viineissä esiintyvää virhearomia, joka latistaa juoman hedelmäisyyttä ja antaa pahimmillaan maamaisen tai homemaisen tuoksun.

Korkkivika on yleisin luonnonkorkilla suljetuissa pulloissa. Sen voi aiheuttaa lukuisa joukko kemiallisia yhdisteitä, joista yleisin on trikloorianisoli eli TCA. Vika ei ole varsinaisesti pullon suljennassa, vaan sen syntymiseen riittää, että viiniin on päässyt vaikka vain gramman miljardisosa yhdistettä.

Trikloorianisolia syntyy, kun tietyt sienilajit muokkaavat luonnonkorkin puhdistukseen käytettyjä keinotekoisia klooriyhdisteitä. Virhearomi voi tulla myös puunsuoja-aineista, joilla on käsitelty viininvalmistamon puurakenteita.

Juha Viikari kertoo, että korkkivikaisia pulloja palautuu Alkoon nykyisin huomattavasti aiempaa vähemmän. Suurimpana syynä tähän on kierrekorkkien yleistyminen.

Hapettuminen ja etikoituminen latistavat viinin

Viinin hapettumisen huomaa siitä, että juoma on menettänyt raikasta hedelmäisyyttään ja maistuu siksi lattealta. Myös nahistuneen omenan aromi on tyypillinen.

Jos viini saa liikaa happea, etikkahappobakteerien toiminta saattaa aktivoitua, mikä antaa viiniin lisäksi etikan makua. Ilmiötä kutsutaan etikoitumiseksi.

Hapettuminen vaikuttaa myös viinin väriin. Valkoviinit muuttuvat rusehtaviksi ja punaviineissä värin voimakkuus vähenee.

Hapettumista estetään viinin valmistuksessa ja pullotuksessa lisäämällä sulfiitteja eli rikkidioksidia.

Lasipullo on tehokas hapettumisen suoja, jos korkki vain on asiaankuuluvan tiivis. Sen sijaan hanapakkaukseen tai muovipulloon pakattu viini kannattaa nauttia suhteellisen tuoreena, jotta hapettumiselta vältytään. Viikari sanoo, että niissäkin tekniikan ja suljentojen kehittyminen on onneksi parantanut säilyvyyttä huomattavasti.

Jälkikäyminen näkyy kuplintana

Joskus viinissä saattaa olla kuplia, jotka eivät kuulu siihen. Myös viinin aromi on tällöin virheellinen, ja viini saattaa muuttua sameaksi.

Uudelleenkäymisen syynä on, että juomaan on syystä tai toisesta jäänyt viinihiivaa tai muita mikro-organismeja. Jos viinissä on myös jäännössokeria, olosuhteet ovat otolliset jälkikäymiselle.

Muutamia muita viinin virheitä

Viinin virhe voi johtua myös muista, harvinaisemmista syistä.

Päältä homeisen korkin syynä on korkin ja kapselin väliin jäänyt kosteus. Koska home ei ole kosketuksissa viiniin, siitä ei ole haittaa. Ennen lasiin kaatamista home kannattaa kuitenkin pyyhkäistä pois.

Kuohuviinin kuplimattomuus saattaa johtua viallisesta korkista. Tuote kannattaa palauttaa.

Sameus taas saattaa kertoa, että viinissä kasvaa hiivoja tai mikrobeja. Toisaalta esimerkiksi suodattamattomat luonnonviinit ovat usein sameita. Jos viinin maku on pilaantunut, se kannattaa palauttaa.

Viinikivi ja sakka eivät ole varsinaisia virheitä

Viinikiven tunnistaa pienistä kiteistä, jotka saattavat muistuttaa kidesokeria tai pieniä lasinpalasia. Punaviineissä se saattaa esiintyä myös oksamaisena kappaleena, jota voisi luulla vaikka viiniköynnöksen palaksi.

Viinikiveä syntyy, kun rypäleviinin luonnostaan sisältämä kalium ja viinihappo reagoivat keskenään. Ne synnyttävät viinihapon suolaa eli kaliumvetytartraattia, joka saostuu pullon pohjalle.

Viileys edistää viinikiven muodostumista, joten jos viiniä varastoidaan pitkään viileässä, sitä syntyy herkästi. Viinikiven syntymistä estetään viininvalmistuksessa kylmäkäsittelyn ja suodatuksen avulla, mutta kiveä saattaa siitä huolimatta muodostua uudestaan pullossa.

Sakka on toinen viineissä luonnollisesti esiintyvä ilmiö. Sitä muodostuu väistämättä pullokypsytyksen yhteydessä, mutta myös joissakin nuorissa viineissä voi olla sakkaisuutta. Syynä saattaa olla, että viinintuottaja ei ole halunnut suodattaa viiniään voimakkaasti, sillä se vähentää sakan lisäksi makuaineita.

Viinikivi ja sakka ovat vain kauneusvirheitä, eikä niistä ole haittaa viinin maulle. Ne kannattaa poistaa viinin joukosta dekantoimalla: pulloa pidetään pystyssä, jolloin sakka laskeutuu pohjalle, minkä jälkeen viini kaadetaan varovasti karahviin.

Lue lisää viinikivestä ja sakasta.

Teksti Lasse Pakarinen, kuva iStock