Maksasairaus aiheuttaa usein häpeää

Munuais- ja maksaliiton vuosina 2021–2022 (N=286) tekemän kyselytutkimuksen mukaan maksasairauteen liittyy paljon epävarmuutta ja pelkoa, jopa häpeää ja sillä on merkittävä vaikutus omakuvaan. Noin puolet kyselyyn vastaajista sanoi, että maksasairaus kuormittaa henkistä hyvinvointia merkittävästi. Monet myös häpeävät maksasairauttaan.

Rasvamaksa on Suomen yleisin maksasairaus

Elintavoista johtuvat maksasairaudet yleistyvät jatkuvasti – sekä aikuisten, nuorten että myös lasten keskuudessa. Rasvamaksaa sairastavat ovat suurin maksasairausryhmä Suomessa. Rasvamaksa on alussa oireeton, mutta pidemmälle edettyään alentaa työ- ja toimintakykyä ja on merkittävä terveysriski.

Rasvamaksan hoitamattomuudella on valtavat kustannusvaikutukset yhteiskunnallisesti ja se on lisääntyvä syy maksansiirtojen taustalla Suomessa. Perusterveydenhuollossa rasvamaksadiagnoosi usein viivästyy ja aiheuttaa sairastuneissa epävarmuutta. Stigma, ennakkoluulot ja häpeä voivat estää etsimästä tietoa ja tukea, osallistumasta painonhallintaryhmiin ja sitoutumista hoitoon.

Maksasairaudet yleistymässä työikäisten keskuudessa

Alkoholin aiheuttamiin maksasairauksiin sairastuvat yhä useammin työikäiset. Pitkään jatkunut alkoholin käyttö voi altistaa vakavalle maksasairaudelle ja Suomessa on arviolta 40 000 alkoholikirroosia sairastavaa henkilöä. Yli puolet kirroosiin sairastuneista tunnistetaan vasta sairaalahoitoa vaativan komplikaation yhteydessä.

Maksasairauden varhainen tunnistaminen

Maksasairauksien toteamisen vaikeus on niiden oireettomuudessa. Sairaus pääsee kehittymään vuosien ajan ilman tunnistettavia oireita. Omia elintapoja arvioimalla voidaan saada viitteitä maksasairauden mahdollisuudesta. Tarkemmin maksan tilaa voidaan tutkia terveydenhuollossa erilaisin laboratoriotutkimuksilla ja kuvantamismenetelmillä.

Perusterveydenhuollon rutiinitarkastusten yhteydessä myös maksasairauksien tarkempi tutkimus voi olla merkittävä etu sairauden kulkuun puuttumisessa ja tiedon saamisessa. Kansalaisten tietoisuuden lisääminen, kaikille avoimet matalan kynnyksen palvelut ja varhainen diagnosointi ovat avainasemassa, kun halutaan vähentää elintapojen aiheuttamia sairauksia.

Varhaiseen tunnistamiseen on kehitetty sekä terveydenhuollon että jokaisen kansalaisen käyttöön tarkoitettu riskilaskuri (CLivD), jolla voi itse arvioida mahdollista kehittyvää riskiä vakavan maksasairauden ennakoimiseen omia elintapoja arvioiden.

Itsearviointiinkin soveltuva riskilaskuri perustuu ikään, sukupuoleen, diabetekseen sekä vyötärön ja lantion ympärysmitan suhteeseen. Siinä huomioidaan myös alkoholinkäyttö sekä tupakointi, jonka tärkeä merkitys maksatautien riskitekijänä on ymmärretty vasta viime vuosina.

Lähteet:

www.muma.fi 
www.terveyskylä.fi 
www.hus.fi 

Alcohol consumption and metabolic syndrome: Clinical and epidemiological impact on liver disease, Fredrik Åberg1, Christopher D. Byrne Carlos J. Pirola, Ville Männistö, Silvia Sookoian, Journal of Hepatology, January 2023. vol. 78 j 191–206. 

Interaction Between Alcohol Use and Metabolic Risk Factors for Liver Disease: A Critical Review of Epidemiological Studies, Fredrik Åberg, Martti Färkkilä, and Ville Männistö, Alcohol Clin Exp Res, Vol **, No *, 2019: pp 1–20. 

Maksakirroosi – tunnista yleistyvä kansatautimme varhain, Fredrik Åberg & Perttu Arkkila. Lääkärilehti 37/2017 VKS72. 

Kuvituskuva: Unsplash