Rasvamaksa on Suomen yleisin maksasairaus

Rasvamaksa on Suomen yleisin maksasairaus ja sitä esiintyy jopa yli kolmanneksella aikuisväestöstä. Eniten rasvamaksaa on ikääntyneillä, joilla on ylipainoa, mutta sitä todetaan myös jo alle kouluikäisillä lapsilla. Ylipaino, etenkin keskivartalolihavuus, on merkittävä rasvamaksan aiheuttaja, mutta sairautta esiintyy myös normaalipainoisilla.

Mikä rasvamaksa on? 

Maksaa, jossa yli viisi prosenttia maksasoluista sisältää suuripisaraista rasvakertymää, nimitetään rasvamaksaksi. Rasvan kertyminen maksaan aiheuttaa sen laajenemisen. Maksa voi suurentua jopa useita kiloja. 

Rasvamaksa on vahvasti yhteydessä metabolisiin häiriöihin kuten tyypin 2 diabetekseen, rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin ja verenpainetautiin. Diabetesta ja metabolista oireyhtymää sairastavilla on suurentunut riski saada rasvamaksa. Rasvamaksan voi aiheuttaa myös esimerkiksi raskaus, liiallinen hedelmäsokerin käyttö, jotkut lääkkeet sekä alkoholin kulutus.

Rasvamaksa voi edetä kirroosiksi

Hoitamattomana rasvan kertyminen maksaan voi vaurioittaa sitä, sillä tauti voi edeltää rasvamaksatulehdusta ja edelleen aiheuttaa arpimuutoksia, fibroosia, eli sidekudoksen muodostumista ja jopa maksakirroosia. Rasvamaksa lisää myös riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. 

Rasvamaksan toteaminen

Rasvamaksaa ei voi todeta ilman tutkimuksia, mutta selvästi ylipainoisen tai metabolisia riskitekijöitä omaavan henkilön kohdalla sitä on aina syytä epäillä. Usein rasvamaksa todetaan, kun aletaan etsiä syytä esimerkiksi terveystarkastuksessa havaittuihin koholla oleviin maksa-arvoihin. Rasvamaksassa veren maksakokeiden arvot voivat olla koholla. Jos koholla olevia arvoja todetaan vyötärölihavalla henkilöllä ilman muuta syytä, rasvamaksa on ilmeinen. Normaalit maksa-arvot eivät kuitenkaan sulje pois rasvamaksaa. 

Rasvamaksa ja alkoholi 

Rasvamaksa on maailmanlaajuisesti kroonisen maksasairauden yleisin syy. Rasvamaksan yhteydessä käytetään yleisnimikkeitä metabolinen rasvamaksatauti sekä alkoholimaksasairaus. Alkoholin kulutukseen suoraan liittyvä rasvamaksa on yli 25 prosentilla rasvamaksaa sairastavista. Tämä tarkoittaa alkoholin kulutuksena miehillä yli kolmea ja naisilla yli kahta alkoholiannosta päivässä

Tutkimuksissa on todettu, että alkoholin vaikutus kehoon on haitallisinta humalahakuisessa juomakäyttäytymisessä. Alkoholin käyttöä ei aina voida tarkastella erillään muista terveyteen liittyvistä riskitekijöistä, eivätkä alkoholihaitat rajoitu vain pieneen vähemmistöön alkoholiriippuvaisia henkilöitä. Turvallisia alkoholinkäytön tasoja on kuitenkin vaikea määritellä, koska vaikean maksasairauden riskiin vaikuttavat muutkin tekijät, kuten sukupuoli, perimä ja metaboliset riskitekijät. Tällä hetkellä alkoholin kulutukselle ei ole vahvistettu maksaturvallista rajaa.

Rasvamaksan yhteyttä alkoholin käyttöön ja metaboliseen oireyhtymään on tutkittu viime aikoina laajasti. Viralliset riskiraja-arvot ovat seuraavat:

• Vyötärön ympärys ylittää miehellä 100 cm ja naisella 90 cm

• Veren rasva-arvo eli triglyseridi on yli 1,7 mmol/l

• Veren hyvä kolesteroli eli HDL-kolesteroli on alle 1,0 mmol/l miehellä ja alle 1,3 mmol/l naisella.

• Verenpaine on 130/85 mmHg tai enemmän.

• Paastoverensokeri on 5,6 mmol/l tai enemmän.

Metabolisen oireyhtymän kehittyminen johtuu suurelta osin liiallisesta kalorien saannista ja fyysisestä passiivisuudesta. Lisäksi metabolista oireyhtymää esiintyy usein henkilöillä, joilla on metabolinen rasvamaksatauti. 

Henkilölle, jolla on rasvamaksa, on alkoholi tavallista haitallisempaa, eikä turvallisia riskirajoja voida määritellä. Jo pienetkin alkoholiannokset voivat ajan mittaan johtaa maksasolujen tulehdusreaktioon ja lisätä kirroosiriskiä.

Suomalaistutkimuksen perusteella on päätelty, että yksi tuoppi olutta on vyötärölihavan maksalle yhtä haitallista kuin neljä tuoppia normaalipainoisella.

Rasvamaksan hoidon ennuste on hyvä

Rasvamaksan hoidon ensisijainen tavoite on maltillinen painonpudotus. Kymmenen prosentin painonlasku pienentää maksan kokoa ja rasvan määrä maksassa vähenee suhteellisesti enemmän kuin kehon muissa osissa lisäksi tulehdusmuutokset ja lievät fibroosimuutoksetkin alkavat korjautua.

Elintapamuutosten lisäksi mahdollisten muiden sairauksien, esimerkiksi diabeteksen ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden hyvä hoito, on tärkeää. Jos kyseessä on alkoholin käyttöön liittyvä rasvamaksa, on alkoholin käyttö lopetettava. Alkoholi rasittaa maksaa aina, minkä vuoksi sen kulutus on hyvä muutenkin pitää kohtuullisena.

Pelkkä rasvamaksa on ennusteeltaan hyvä. Jos maksassa on rasvan lisäksi rasvamaksatulehdus, tilanne on vakavampi. Silloin maksaan voi muodostua tulehduksen seurauksena sidekudosta eli fibroosia, mikä osalla henkilöistä voi kehittyä maksakirroosiksi. Maksakirroosiin liittyy aina maksasyövän riski. Vaikea maksan rasvoittuminen lisää tulehdusriskiä, mutta myös perinnöllisyys vaikuttaa. 

Lähteet:

www.muma.fi
www.terveyskylä.fi
www.hus.fi

Alcohol consumption and metabolic syndrome: Clinical and epidemiological impact on liver disease, Fredrik Åberg1, Christopher D. Byrne Carlos J. Pirola, Ville Männistö, Silvia Sookoian, Journal of Hepatology, January 2023. vol. 78 j 191–206.

Interaction Between Alcohol Use and Metabolic Risk Factors for Liver Disease: A Critical Review of Epidemiological Studies, Fredrik Åberg, Martti Färkkilä, and Ville Männistö, Alcohol Clin Exp Res, Vol **, No *, 2019: pp 1–20.

Maksakirroosi – tunnista yleistyvä kansatautimme varhain, Fredrik Åberg & Perttu Arkkila. Lääkärilehti 37/2017 VKS72.

Kuvituskuva: Unsplash