Alkoholi ja raskaus eivät sovi yhteen

Alko tekee yhteistyötä Kehitysvammaliiton kanssa FASD-tietoisuuden kasvattamiseksi. Olemme tuoneet teemaa näkyväksi vuodesta 2015 alkaen avaamalla FASD-päivänä 9.9. myymälöiden ovet yhdeksän minuuttia tavanomaista myöhemmin.

Alkoholi ja raskaus – voiko alkoholia käyttää raskauden aikana?

Alkoholi ja raskaus eivät sovi yhteen. Kun odottava vanhempi juo, alkoholi kulkeutuu istukan läpi sikiöön. Alkoholi on sikiölle myrkyllistä eikä sen elimistö pysty käsittelemään alkoholia samoin kuin aikuisen. Tutkimusten mukaan sikiölle aiheutuvien haittojen lisäksi raskaudenaikainen alkoholinkäyttö lisää selvästi keskenmenon ja kohtukuoleman riskiä. Todennäköisin alkoholin aiheuttama vaurio on keskushermostovaurio. Alkoholi on siis sikiölle vaarallista kaikissa raskauden vaiheissa.

Alkuraskaus ja alkoholi

Tutkimusten mukaan etenkin runsas alkoholinkäyttö voi heikentää hedelmällisyyttä ja raskaaksi tuloa. Alkoholin nauttiminen alkuraskauden kriittisten viikkojen aikana voi aiheuttaa vakavia haittoja sikiölle. Turvallisinta onkin jättää alkoholinkäyttö jo silloin, kun raskautta suunnittelee.

Alkoholi vaurioittaa syntyvää lasta – riskinä FASD ja FAS

Tiesitkö, että länsimaissa alkoholi on suurin kehityshäiriöitä aiheuttava tekijä? Alkoholin aiheuttamat haitat ovat kuitenkin täysin estettävissä pidättäytymällä alkoholista koko raskauden ajan.

Suomessa syntyy vuosittain 600–3 000 lasta, jotka kärsivät jonkinasteisesta alkoholivauriosta. Alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden kirjoa kutsutaan kirjainyhdistelmällä FASD (fetal alcohol spectrum disorders). Vakavin muoto vaurioista on FAS eli alkoholioireyhtymä.

Alkoholi aiheuttaa sikiölle eriasteisia vaurioita aina oppimisvaikeuksista kehitysvammaisuuteen. Parannuskeinoa ei ole, mutta lapsen varhainen diagnosoiminen sekä oikean avun ja tuen saaminen edesauttavat lapsen pärjäämistä.

Alkoholi ja imetys

Kun vanhempi juo, alkoholipitoisuus verenkierrossa vastaa pitoisuutta rintamaidossa. Toisin kun raskausaikana, promillemäärä ei siirry vauvan elimistöön äidinmaidon kautta sellaisenaan vaan vauvan veren alkoholipitoisuus jää pienemmäksi. Alkoholi ei varastoidu äidinmaitoon, vaan poistuu samaa vauhtia kuin verestäkin. Suurimmillaan alkoholipitoisuus maidossa on noin 30-60 minuuttia alkoholin nauttimisen jälkeen.

Alkoholin toistuva tai runsas käyttö imetyksen aikana voi vaikuttaa haitallisesti lapsen kehitykseen. Lapsen keskushermosto kehittyy voimakkaasti ensimmäisten elinvuosien aikana ja turhaa altistamista alkoholille tulisi aina välttää.

Alkoholin käytön lopettamisessa läheisten tuki on tärkeää

Useimmat tulevat äidit pysähtyvät pohtimaan omia terveystottumuksiaan saadessaan tietää olevansa raskaana. Ravitsemus, liikunta, lepo sekä päihteiden käyttö ovat asioita, joilla on oman terveyden ja hyvinvoinnin lisäksi vaikutuksia myös syntyvään lapseen.

Suurimmalle osalle tulevia äitejä alkoholinkäytön lopettaminen on itsestään selvää, eikä sitä tarvitse perustella itselle tai muille. Osalle äideistä lopettaminen voi kuitenkin olla yllättävän vaikeaa, etenkin silloin, kun alkoholia on tottunut käyttämään runsaasti ja elimistö ei sopeudu käytön muutoksiin helposti. Läheisten tuki on ensiarvoisen tärkeää ja he voivat olla avuksi ottamalla raskaana olevan huomioon erityisesti tilanteissa, joissa nautitaan alkoholia.

Jos alkoholinkäytön lopettaminen on vaikeaa, apua kannattaa pyytää. Tietoa ja tukea saat esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liiton vauvaperhe.fi-sivuilta ja chatistä, jossa voit jutella nimettömänä ammattilaisen kanssa.

Artikkelin lähteet:
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
Imetyksen tuki ry
Kehitysvammaliitto
verneri.net-verkkopalvelu

Artikkelin pääkuva: Folio Images