Lasinen lapsuus – kokemukset aikuisen alkoholinkäytöstä eivät unohdu

Lasinen lapsuus on seurausta vanhemman haitallisesta alkoholinkäytöstä

Vanhemman alkoholinkäyttö aiheuttaa monessa suomalaisessa perheessä ongelmia lapsen elämään ja hyvinvointiin. A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan kyselyn mukaan enemmän kuin joka neljäs nuori kokee usein tai on joskus kokenut haittoja vanhemman alkoholinkäytöstä. Lisäksi joka neljäs suomalainen on kokenut lapsuudessaan haittoja läheisen aikuisen alkoholinkäytöstä. (Lähde: A-klinikkasäätiö)

Vanhemman alkoholinkäyttö on haitallista lapselle, kun se häiritsee lasta tai aiheuttaa lapselle kärsimystä. Lasisesta lapsuudesta puhutaan silloin, kun alkoholin aiheuttamista ongelmista tulee toistuvia ja ne haittaavat lapsen kasvua ja elämää. Vanhemman liiallinen alkoholinkäyttö aiheuttaa lapselle häpeää, tunteen luottamuksen puutteesta ja pelkoa.

Haitallisinta lasten näkökulmasta on humaltuvan aikuisen muuttunut käytös

Lapsen ja nuoren näkökulmasta haitallisinta on vanhemman muuttunut käytös, jota vähäinenkin alkoholinkäyttö saattaa aiheuttaa. Lasta saattaa pelottaa, kun vanhempi alkaakin puhua ja nauraa normaalia kovemmalla äänellä. Vanhemmasta saattaa tulla arvaamaton ja äkkipikainen, jolloin lapsen on vaikea tukeutua vanhempaansa. Ylipäätään vanhemman muuttunut olemus tutusta vieraaksi hämmentää lasta ja aiheuttaa turvattomuutta.

Nuorten yleisesti kokemia haittoja vanhempien liiallisesta juomisesta ovat häpeä sekä riidat, joita vanhemman juominen aiheuttaa perheessä. Lisäksi moni nuori kokee ahdistusta sekä pelkoa juovaa aikuista kohtaan.

Nuorikin on vielä lapsi, joka tarvitsee vanhemman huolenpitoa ja läsnäoloa. Alkoholin ongelmallinen käyttö saattaa tehdä vanhemmasta henkisesti poissaolovan, joka voi nuoresta tuntua surulliselta ja hämmentävältä. Erityisesti ne nuoret, jotka ovat kokeneet haittoja vanhemman juomisesta, toivovat, että vanhempi kysyisi enemmän heidän kuulumisiaan. Myös täysi-ikäiset nuoret kaipaavat edelleen vanhemman tukea (lähde: A-klinikkasäätiö).

Yksikin turvallinen aikuinen auttaa lasta selviytymään

Jokaisesta perheestä löytyy voimavaroja, vaikka vanhempi joisi ongelmallisesti. Lapsen ja nuoren elämässä voi olla myös monia perheen ulkopuolisia asioita, jotka auttavat häntä kasvamaan hyvinvoivaksi aikuiseksi.

Tyypillisin lasta suojaava tekijä on, että lapsella on vähintään yksi turvallinen aikuinen, joka pitää hänestä huolta. Esimerkiksi toinen vanhempi tai sisarus, jolla ei ole alkoholiongelmaa. Hyvää vanhemmuutta voi tarjota myös vanhempi, jolla on ongelmia alkoholinkäytössä.

Muita lapselle tärkeitä asioita kotona ovat:

• toimivat arkirutiinit
• hyvä keskusteluyhteys perheenjäsenten välillä
• keskinäisen kiintymyksen osoittaminen sekä
• myönteinen ja kannustava ilmapiiri, joka auttaa lasta selviytymään perheen mahdollisista ongelmista.

Kodin ulkopuolelta löytyvät turvalliset aikuiset ja terveet roolimallit ovat lasista lapsuutta elävälle lapselle ja nuorelle erityisen tärkeitä. Tavallinen yhteinen tekeminen tai juttelu kavereiden vanhempien kanssa voi olla lapselle ja nuorelle todella merkittävä kokemus. Harrastusten ohjaajat voivat tarjota myönteisiä kokemuksia lapsille ja nuorille, jotka elävät kuormittavassa elämäntilanteessa. Myös koulu voi olla turvapaikka lapselle ja nuorelle, jolla on kotona hankalaa.

Haitalliset vaikutukset saattavat näkyä myös myöhemmässä elämässä

Lasisen lapsuuden kokenut lapsi joutuu ottamaan vastuuta itsestään, pienemmistä sisaruksistaan ja jopa vanhemmistaan. Luottamusta kasvattavan ja vahvistavan lähiympäristön puuttuminen, liian aikainen vastuunkanto ja vääristyneet perheroolit vaikuttavat hoitamattomina lapsen kasvettua nuoreksi ja aikuiseksi monin tavoin. Lasisen lapsuuden seurauksia voivat olla esimerkiksi tunne omasta arvottomuudesta sekä vaikeus luottaa itseen, toisiin ihmisiin ja elämään yleensä. Nämä heijastuvat helposti aikuisiälläkin parisuhteeseen ja omaan vanhemmuuteen.

Moni hakeekin apua lapsuudenkokemustensa käsittelyyn nuorena aikuisena tai vanhemmaksi tultuaan. Suhde omiin vanhempiin saattaa mietityttää vielä keski-iässä ja jopa vanhuudessa. Avun hakeminen ei ole koskaan liian myöhäistä.

Artikkelin pääkuva: 123RF