
Alkoholismi eli alkoholiriippuvuus on aivojen sairaus
Alkoholismissa eli alkoholiriippuvuudessa mieli ja elimistö tulevat riippuvaiseksi alkoholista. Korkea alkoholin sietokyky, vaikeus havaita oma humaltuminen sekä säännöllinen alkoholin käyttö lisäävät riskiä alkoholiriippuvuuden kehittymiseen. Vakavat alkoholin vieroitusoireet ovat lähes aina merkki alkoholismista.
Alkoholismi tarkoittaa alkoholiriippuvuutta. Se on krooninen, eli pitkäaikainen tai toistuva ja usein hitaasti kehittyvä sairaustila, jossa mieli ja elimistö tulevat riippuvaiseksi alkoholista.
Alkoholismissa juominen on jatkuvaa, usein toistuvaa ja pakonomaista, riippumatta alkoholinkäytön mahdollisesti aiheuttamista terveydellisiä tai sosiaalisista haitoista. Sosiaalisia haittoja voivat olla esimerkiksi ristiriidat läheisten kanssa, avioero sekä ongelmat työpaikalla tai irtisanominen. Alkoholistin alkoholinkulutus voi olla jokapäiväistä, mutta myös kausiluontoista, jolloin välillä voi olla pitkiäkin raittiita kausia.
Alkoholismi on yleisempää miehillä kuin naisilla. Noin 10–15 % miehistä kärsii alkoholismista jossakin vaiheessa elämää. Myös naisten alkoholismi on yleistynyt viime vuosien aikana.
Alkoholismin oireet voi olla vaikea tunnistaa
Alkoholismin merkit voivat olla haastavia tunnistaa, sillä alkoholismin kehittyminen kestää usein vuosia, eikä henkilö tunnista ongelmakäyttöään tai vähitellen lisääntyvää riippuvuuttaan.
Alkoholismia sairastavan voi mahdollisesti tunnistaa esimerkiksi näistä merkeistä:
-
Alkoholia käytetään suurempia määriä ja pidempään, kuin oli tarkoitus.
-
Kyky sietää alkoholin vaikutuksia, toleranssi, kasvaa.
-
Alkoholinkäytön vähentäminen tai lopettaminen ei onnistu.
-
Muistikatkot tai sammumiset.
-
Masentuneisuus, ärtyneisyys ja univaikeudet.
-
Alkoholinkäytön jatkuminen haitoista huolimatta.
-
Alkoholin käytön aloittaminen uudelleen lopetuspäätöksen jälkeen, eli retkahdukset.
Voimakkaat alkoholin vieroitusoireet ovat lähes aina merkki alkoholismista
Alkoholin juomisen lopettamisesta seuraa usein alkoholivieroitusoireta eli krapula.
Alkoholin vieroitusoireita ovat esimerkiksi
- hikoilu
- nopea sydämen syke (yli 100/min)
- käsien vapina
- pahoinvointi ja oksentelu
- ahdistuneisuus
- vakavia oireita ovat harha-aistimukset tai epileptiset kohtaukset, joiden vuoksi on aina hakeuduttava kiireellisesti lääkäriin.
Krapulan oireet alkavat yleensä 4–12 tunnin kuluessa alkoholinkäytön lopettamisen tai selkeän alkoholinkäytön vähentämisen jälkeen, ja kestävät 2–7 vuorokautta. Pidempään jatkuneen ja suurempiannoksisen alkoholinkäytön jälkeen ilmenevät vieroitusoireet, kuten ahdistuneisuus, unettomuus ja ärtyneisyys, voivat jatkua jopa viikkoja alkoholinkäytön lopettamisen jälkeen.
Joissakin harvoissa tilanteissa alkoholivierotusoireyhtymä voi edetä voimakkaan harhaiseksi ja hengenvaaralliseksi juoppohulluudeksi (delirium tremens).
Voimakkaampien vieroitusoireiden ilmeneminen on lähes aina merkki alkavasta tai jo kehittyneestä alkoholiriippuvuudesta.
Alkoholismi altistaa väkivallalle, onnettomuuksille ja sairauksille
Alkoholismi kasvattaa väkivallan riskiä sekä lisää todennäköisyyttä joutua onnettomuuksiin ja tapaturmiin. Runsas alkoholinkäyttö altistaa myös useille sairauksille, joista tavallisimmat ovat haimatulehdukset ja maksakirroosi.
Lue lisää alkoholin haitoista ja alkoholisairauksista.
Milloin hoitoon kannattaa hakeutua?
Mikäli alkoholinkäytön lopettaminen ei onnistu omin voimin tai vähentämisyritykset epäonnistuvat toistuvasti, apua on saatavilla.
Alkoholismin hoito – täysraittius tehokkain hoitokeino
Moni alkoholiriippuvainen ei pysty katkaisemaan alkoholin tai päihteen käyttöä ilman ammatillista apua. Alkoholismia hoidetaan niin terapialla kuin lääkehoidoilla. Vertaistuesta voi myös olla riippuvuudesta kärsivälle ja hänen läheisillensä merkittävää apua. Hoidon onnistumisen kannalta tärkeintä on, että hoidettava on itse sitoutunut hoitosuunnitelmaan ja kuntoutukseen.
Usein alkoholismin laukaisevana tekijänä on omaan elämäntilanteeseen tai historiaan liittyvä avuttomuuden tunne. Tämän tekijän tunnistaminen ja ymmärtäminen ovat toipumisen kannalta tärkeää.
Jos alkoholinkäyttö on ollut jatkuvasti humalahakuista, on useimmille lähes mahdotonta siirtyä alkoholin hallittuun käyttöön ilman vähintään 3–6 kuukauden pituista täysraittiutta. Tämä johtuu siitä, että riippuvuutta ylläpitävä keskushermoston toimintatavan muutos korjautuu hitaasti. Useimmiten alkoholismin, ja erityisesti perinnöllisen alttiuden omaavilla, ainoa tehokas hoitokeino on pysyvä täysraittius.
Alkoholismin hoidossa hoidetaan sekä alkoholin aiheuttamia terveysongelmia että alkoholiriippuvuutta. Alkoholismin hoidossa on syytä muistaa alkoholisten itsensä lisäksi myös läheiset, joiden elämään läheisen alkoholismi on väistämättä vaikuttanut.
Hae apua >>
Alkoholismista toipuminen – vältä stressiä ja tilanteita, joihin alkoholi kuului
Alkoholiriippuvaisen kannattaa välttää niitä ärsykkeitä tai tilanteita, jotka tuovat mieleen alkoholin käytön. Sosiaalisissa tilanteissa, joissa on tarjolla alkoholia, on helpompaa ja viisaampaa olla täysin raitis tai ottaa vain yksi alkoholipitoinen juoma. Vanhoja alkoholinkäyttöä sisältäviä tilanteita ja tapoja voi korvata uusilla harrastuksilla tai tekemisellä. Stressi lisää alttiutta alkoholinkäyttöön, ja siksi kaikki stressiä lievittävät toimenpiteet auttavat hallitsemaan alkoholin käyttöä.
Alkoholiriippuvainen retkahtaa herkästi uudelleen pitkienkin raittiuskausien jälkeen. Retkahdus ei tarkoita alkupisteeseen palaamista, jos halutun muutoksen tavoitteista ei luovuta ja paranemisprosessia jatketaan.
Alkoholismi on yhdistelmä perimän ja ympäristön vaikutuksia
Alkoholismiin sairastuminen on aina perintö- ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksen tulos.
Perinnölliset tekijät lisäävät alkoholismin riskiä. Siksi oman vanhempansa alkoholismista kärsineen kannattaa olla varovainen alkoholin käytössään ja välttää säännöllistä tai humalahakuista käyttöä. Etenkin nuoruudessa alkavassa alkoholismissa perinnöllisillä tekijöillä on tärkeä osa. Perinnöllinen tausta selittään noin puolet alkoholismiin sairastumisriskistä.
Alkoholismin syntyyn vaikuttavia ympäristötekijöitä voivat olla esimerkiksi varhaislapsuuden traumaattiset kokemukset, stressi, suru, ahdistus tai masennus.
Monet mielenterveyden häiriöt lisäävät alkoholin ongelmakäyttöä ja alkoholiriippuvuuden kehittymisriskiä. Ahdistus-, pelko- ja masennusoireiden lievittämiseen saatetaan käyttää alkoholia, ja usein etenkin jaksoittaisen alkoholin käytön taustalla voi olla hoitamaton, vakava masennus tai kaksisuuntainen mielialahäiriö. Lue lisää alkoholin ja masennuksen yhteydestä.
Miten ehkäistä alkoholismin syntyä?
Mikäli olet yhtään huolissasi omasta alkoholinkäytöstäsi, on tärkeää välttää päivittäistä juomista. Alkoholin humalakäyttöä sekä ahdistuneisuuden, unettomuuden, yksinäisyyden tai masentuneisuuden hoitoa alkoholin avulla tulee välttää, sillä alkoholinkäyttö itsessään lisää ahdistuneisuutta, masennusoireita sekä univaikeuksia.
Mitä aikaisemmin lisääntyvän ongelmakäytön tunnistaa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä alkoholinkäyttöä oppii hallitsemaan ja välttää alkoholismin kehittymisen.
Lähteet:
Duodecim Terveyskirjasto
Päihdelinkki
Terve.fi
Artikkelin pääkuva: 123RF
Yksinkertainen tapa kartoittaa omaa mahdollista alkoholiriippuvuuttaan on kysyä itseltään neljä kysymystä:
- Oletko yrittänyt vähentää alkoholin käyttöäsi ja epäonnistunut siinä?
- Onko läheisesi tai tuttavasi ilmaissut huolensa tai ärtymyksensä alkoholin käytöstäsi?
- Käytätkö alkoholia keinona lievittää krapulaasi?
- Tunnetko syyllisyyttä alkoholin käytöstäsi?
Jos vastauksesi oli kyllä vähintään kahteen kysymykseen, on syytä olla huolissaan.
Alkoholiriippuvuutta voit arvioida myös Alkoholiriippuvuustestillä (SADD), joka auttaa sinua selvittämään, millaisella tasolla riippuvuutesi on. Tee testi Paihdelinkin verkkosivuilla.